Kokoelma ajatuksia, hajatelmia, muutama runo sekä unia, maalauksia, kuvia ja piirroksia mieleni maailmasta. Tavallisessa arjessa mukana pyörivät aviomies ja kissamme.
perjantai 6. helmikuuta 2009
Depressiokoulu
Ei se eilen mainitsemani haastattelu ollut sen kummempi kuin Depressiokoulun esittely. Kurssin vetäjät esittelivät itsensä ja kyselivät, miltä minusta tuntuu 6-7 henkilön ryhmäkeskustelut, miten yleisesti voin nyt ja jaksaisinko viikoittaisen käynnin käydä juttelemassa ja tehdä kotitehtäviä maaliskuusta toukokuuhun. Turhaan minä sitä haastattelua jännitin ja sitten paikan päällä en enää jännittänytkään (tosin olin ottanut rauhoittavan). Toivottavasti pääsen kurssille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Toivotaan että pääset:) Itse olen käynyt paniikkikoulun, ja se oli aikanaan todella terapeuttinen juttu. Vertaistuki on korvaamatonta. Saako kysyä muuten vaikuttaako sulla nuo rauhoittavat väsyttävästi? Pystytkö toimimaan ns. normaalisti? Ei tarvitse vastata jos et halua. Itse en kovin usein turvaudu rauhoittaviin...
VastaaPoistaKyllähän nää rauhoittavat lääkkeet, joita käytän väsyttävät. Mutta 1mg tapletti ei kuitenkaan niin paljoa väsytä, ettenkö pystyisi toimimaan ihan ok. Tietenkään en lähde liikenteeseen itse ajamaan autolla tai edes pyörällä, vaan kuljen kyydissä.
VastaaPoistaFibromyalgiaan liittyy muuten usein erityinen herkkyys lääkkeille. Minä otan tarvittaessa 0,25 mg alpratsolaamia iltaisin nukahtamista helpottamaan. Siitäkin olen jo tokkurassa seuraavana aamuna puoleen päivään ja muisti niistä kuulemma myös heikkenee.
VastaaPoistaEi kivaa :-(