Näytetään tekstit, joissa on tunniste taidetta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste taidetta. Näytä kaikki tekstit

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Arkea


Pääsiäinen on vietetty ja on arkipäivä jälleen.
Ruokakaupassa on käyty ja menen kohta harrastuksiini Yhteisötaideryhmään.

Yhteisötaideryhmässä teimme hengitysharjoituksia ja kokeilimme,
miten eri tunteet tuntuvat elimistossämme. Esim. suru veti ihmisen kasaan, sykkyrään
ja ilo taas avarsi rintaa ja näkyi ilmeessä. 
Keskustelimme paljon  tunteista.

Sitten vuorotellen asetuimme toisten eteen istumaan ja
toiset ilmaisivat, mitä tulee mieleen edessä istuvasta.
Oli mielenkiintoista kuunnella toisten mielikuvia eikä
niitä tarvinnut kommentoida mitenkään.

Tosin kerroimme harjoituksen jälkeen toisillemme, miltä tuntui istua siinä edessä
ja kuunnella toisten mielikuvia.

Parin kerran jälkeen tuon ryhmän kokoontuminen loppuu, mikä on harmi.
Varsinkin ne kokoontumiset, missä olemme maalanneet ovat olleet mielenkiintoisia.
Noo, voinhan jatkaa maalaamista kotona niinkuin olen tehnytkin.





tiistai 2. helmikuuta 2016

Voimapaikka

Maalasin tänään Yhteistaideryhmässä omaa "voimapaikkaani". Se on minulle takan äärellä oleva muhkea nojatuoli. Nojatuoliin maalasin kissan ja lattialle toisen kissan. Kissat kun kuuluvat minun arkeeni ja merkitsevät minulle paljon: tuovat viihtyisyyttä ja iloa elämääni. Ja takka tulineen kuuluu tietenkin voimapaikkaani. Takkapuiden ritinä ja rätinä niiden palaessa, se on kovin viihtyisää. . .

Jaa, että mikä VOIMAPAIKKA?

Täällä (klikkaa linkkiä) kerrotaan siitä näin:

Voimapaikka, voimamaisema, voimatila

Jokaisella ihmisellä olisi hyvä olla voimaantumisen paikka, maisema tai tila. Näin useimmiten onkin, mutta emme aina tiedosta sitä. 

Mikä sitten on voimapaikka? Se on paikka, jossa Sinun on hyvä olla myös ihan yksin. Se voi olla esimerkiksi lapsuuden maisema tai unelmien luomus, teksti, musiikki, maalaus tai muu vastaava. Voimatila voi olla jonkun asian keskittynyt tekeminen, mikä ylittää rutiininomaisuuden. Ihminen on tällöin kokonaisuuden osa ja nauttii työstään olipa se sitten käsityötä, halonhakkuuta tai ruuanlaittoa. 

Usein voimapaikkoihin liittyy jokin merkittävä kokemus tai toistuvuus, joka ankkuroi paikan myös mielen maisemaksi.Voimapaikkaan ei liity mitään negatiivista. Se voi kuitenkin toimia myös kokemasi surun peilinä. Surun peilinä toimiessaan voimapaikka vastaanottaa tyynesti raskaat kokemukset ja sulattaa ne yhteistyössä kanssasi kestettävään muotoon. Voimapaikassa kohtaat vaikeat ajat ja asiat ja hiljentyessäsi voit löytää viisautta tehdä hyviä valintoja elämäsi suhteen. Voimapaikassa voi myös yhtä hyvin levätä ja tuntea iloa. 

Mielenmaisema kehittyy lapsuudesta lähtien. Kudomme paikkoja, asioita ja unelmia mieleemme. Merkitykset voivat syntyä nopeasti tai vähitellen. Mielenmaiseman avulla voimme tunnistaa elämässä toistuvat teemat, luopua turhista ja löytää aidot.

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Yhteisötaideryhmä

Olipa kiva aamupäivä eilen Tyttöjen talolla Yhteisötaideryhmässä. Saimme kuulla, mikä talo on. Sitten kerroimme ryhmän jäsenille siis toisillemme vähän itsestämme. Oli kiva tutustua uusiin ihmisiin ja olihan siellä yx ennestään tuttukin.

Katselimme talon tiloja, joita on monta huonetta ja keittiö. Mukavat tilat. Paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tauluja, maalauksia/piirroksia seinillä. Koristeita roikkumassa katosta. Sohvaryhmiä, isoja pöytiä, vuode ja kaapisto. Ennenkaikkea paljon tilaa.

Menimme päydän ääreen, jolla pöydänkokoinen paperi. Saimme tehtäväksi maalata jotain siitä, mitä koemme voivamme antaa ryhmälle. Maalasin abstraktin työn: keltaisen ympyrän ympärille väriä: punaista, violettia, sinistä, vihreää ja harmaata.

Sitten vaihdoimme paikkoja pöydän äärellä ja jatkoimme toisen teosta. Menin perhosmaalauksen ääreen ja jatkoin sitä maalaamalla perhosen ympärille lehtiä...

Saimme tehtäväksi kertoa, mitä ajattelimme työtämme tehdessä. Kerroin, että toivon tuovani ryhmään valoa, eloa ja väriä. Ja toisen työhön halusin ympäristöä. Koska perhonen oli realistinen, ympäristökin oli realistinen eli vihreitä lehtiä.

Kuuntelimme toistemme jutustelua omista ja toisen työhön jatkamastaan maalauksesta.

Sitten joimme kahvit ja söimme piparkakkutaloa. Jutustelimme kissoista. Senjälkeen kirjoitimme itsellemme päiväkirjaa senpäiväisestä Yhteisötaideryhmästä. Ryhmä tulee kokoontumaan 10 kertaa tänä kevätkautena joka toinen tiistai. Kiva, kun on tiedossa mukavia hetkiä ryhmän kanssa.