Valokuvatorstain 407. haaste: kaunis

Onko kauniimpaa kuin aurinkoisena kesäpäivänä karusellissa pyörähtelevät lapset.

Vappu

Huomenna se sitten on. VAPPU.

Vappu on vuosittain ensimmäinen päivä toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä ja monissa maissa vapaapäivä. Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Vappu on saanut nimensä pyhästä Valpurista, jonka muistopäivä on 1.5.

Simaa ja tippaleipiä nautitaan vappuna paljon.

Minä en taida mieheni kanssa juhlia vappua muutoin kuin simalaseja nostellen.

Turuille ja toreille ei tee mieli lähteä.

Ylioppilaslakkinikin olen jo vuosia sitten myynyt pois,

koska se oli kovin tiukka eli siis pieni.

Aikoinaan kun olin ostamassa ylioppilaslakkia omaa kokoani ei ollut saatavilla, 

joten oli ostettava lakki joka jotenkin pysyy edes päälaella.

Antaapa muiden marssia kaduilla ja kuunnella puheita toreilla.

Jos televisiosta näytetään näitä marsseja ja puheita niin sieltä saatan niitä seurata.

I love you

Kiitos teille uskolliset lukijani, että jaksatte seurata kirjoitteluani! Viime aikoina vaan ei ole tapahtunut mitään merkittävää. Viikko vilahti taas niin ettei siitä jäänyt mitään muistoihin. 

Olen tutustunut Empowr-sivustoon ja sen kanssa menee aikaa kolme kertaa vrk. Empowr on facebookin kaltainen sivusto, josta mainostulot tulevat itselle sensijaan että menisivät harvojen taskuun. Sivustolla tykätään ja commentoidaan toisten postauksia ja siitä siis saa rahaa. Samoin tulot kasvavat, kun julkaisee kuvia ja videoita Empowrin sivuilla. Pienituloiselle muutama kymppikin on tervetullut. Jotkut tosin ovat hankkineet jopa satoja US dollareita.

Ihan hävettää, etten ole saanut itseäni ulos kävelylle koko viikkona. Kun mieheni on ruvennut käymään ruokakauppaostoksilla, sekin kävely on minulta jäänyt. Jotenkin tuntuu nyt vain ihan liian vaikealta ja työläältä ruveta pukemaan ulkovaatteita ja jalkineita, lähteä kävelemään ja ulkoilemaan. Odotan kesää, kun tarkenee T-paitasillaan eikä tarvitse yrittää solmia kengännauhoja vaan työntää jalkansa sandaaleihin. HUOKAUS! Vielä kuukausi, ennenkuin kesä on käsillä.

Kukkia ja mustikkapiirakkaa

Tulipahan vietettyä syntymäpäivää. Sain kukkia ja söimme mustikkapiirakkaa. Emme erityisemmin juhlineet, koska nyt ei ollut mikään erityinen syntymäpäivä. En siis täyttänyt tasavuosikymmeniä vaan oli ns. välivuosi. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä onnellisemmaksi olen tullut siitä, että olen elossa. Toisinkin voisi olla. Masennuskausien synkissä ajatuksissa en juuri antanut arvoa sille, että saa elää - ja vielä näin rauhallisissa oloissa. Ei ole sotaa, nälkää eikä pulaa mistään tarpeellisesta. Mieheni on mukava ja kunnollinen. Kissamme ovat ihania. Mikäs tässä on elellessä!

Runotorstain 404. haaste: Keväinen

Aurinko lämmittää
lumet sulattaa
puroina liristen
alamäkeen kohisten
vesi ryöppyää
kohti järven aavaa
jäistä avautuvaa
ulappaa

Leskenlehtien kukat
kurkkivat
kohti aurinkoa
pajunkissat pulskistuvat
koivunlehdet nupuistaan
avautuvat

Kiurut lurittelevat
keväisiä laulujaan
peipposet innostuvat
toinen toisistaan
yhtyvät laulamaan
omaa riemuaan

Keväinen aurinko loistaa
muuttolintujen matkaväsymyksen
poistaa ja antaa sysäyksen
koko luonnon kukoistaa,
lumen vallan voittaa
ja taas koko luonto keväinen
vihreydellään valloittaa

Aprillipiloista

Onko tämä aprillipila?
Ankoille housut jalkaan (klikkaa linkkiä ja saat auki artikkelin)

Bongaatteko aprillipiloja sanomalehdistä?

Teetteko aprillipiloja ystävillenne?

Onko sinulle tehty aprillipila tänä vuonna?

Meille ei tule sanomalehtiä enkä lue sanomalehtiä netistäkään - kuin harvoin.

En tee aprillipiloja ystävilleni. Minusta on kamalaa nolata toisia - tai tulla itse nolatuksi.

Mutta yllä oleva aprillipila ei nolaa ketään eli on sellainen harmiton, mukava pila.

Arkea

Pääsiäinen on vietetty ja on arkipäivä jälleen.

Ruokakaupassa on käyty ja menen kohta harrastuksiini Yhteisötaideryhmään.

Yhteisötaideryhmässä teimme hengitysharjoituksia ja kokeilimme,

miten eri tunteet tuntuvat elimistossämme. Esim. suru veti ihmisen kasaan, sykkyrään

ja ilo taas avarsi rintaa ja näkyi ilmeessä. 

Keskustelimme paljon  tunteista.

Sitten vuorotellen asetuimme toisten eteen istumaan ja

toiset ilmaisivat, mitä tulee mieleen edessä istuvasta.

Oli mielenkiintoista kuunnella toisten mielikuvia eikä

niitä tarvinnut kommentoida mitenkään.

Tosin kerroimme harjoituksen jälkeen toisillemme, miltä tuntui istua siinä edessä

ja kuunnella toisten mielikuvia.

Parin kerran jälkeen tuon ryhmän kokoontuminen loppuu, mikä on harmi.

Varsinkin ne kokoontumiset, missä olemme maalanneet ovat olleet mielenkiintoisia.

Noo, voinhan jatkaa maalaamista kotona niinkuin olen tehnytkin.

Toisena pääsiäispäivänä

Leppoisaa toista pääsiäispäivää!

Tämä pääsiäisen aika on kulunut rauhallisissa merkeissä. 

Emme kutsuneet ketään kyläilemään luonamme ja kutsumattahan nykypäivänä ei kukaan tule. 

Emmekä vierailleet itsekään missään. 

On ollut leppoisan mukavaa.

Kissoilla on kevättä rinnassa. Naukuilevat enemmän kuin tavallisesti ja

purkavat energiaansa ajellen toinen toistansa takaa.

Huomenna on taas arkipäivä ja arjen puuhat odottavat.

Olisi siivottava - ainakin imuroitava. Pölypalloja on kerääntynyt nurkkiin.

Ruokakaupassa on käytävä muonavaroja täydentämässä.

On hyvä olo, kun kaikki elämässä näyttää olevan kunnossa ja 

päivät sujuvat ilman mitään katastrofeja.

Pääsiäisen ihme

Miksi Jeesus oli antanut ristiinnaulita itsensä? Hän, Jumalan Poika, miksei hän tehnyt ihmettä ja laskeutunut ristiltä kaikkien nähden? Hänet oli otettu ristiltä ja hän oli haudassa pitkäperjantain ja seuraavan päivän. Mutta sunnuntaina äkkiä kuului kumeaa jyrinää, kun maa alkoi vavahdella ja täristä. Teltat huojuivat. Ihmiset pelästyivät ja koirat haukkuivat vimmatusti. Kasvot pelosta kalpeina ihmiset huusivat: "Maanjäristys!"

Sillä suunnalla, missä Jeesus oli haudattuna, järistys näytti vahvahduttavan koko vuorta. Roomalaiset sotilaat hypähtivät levottomina jaloilleen ja katselivat kiinteästi hautaa, jota heidän oli käsketty vartioida.

Hetkistä myöhemmin välähti kirkas valo, mikä näytti lankeavan taivaasta maahan ja ympäröivän hautaa. Sitten ilmestyi paikalle häikäisevän kaunis olento, joka rikkoi Rooman sinetin ja vieritti kevyesti sivuun raskaan kiven haudan suulta.

Kauhuissaan sotilaita pyörtyi ja sillä hetkellä Jeesus astui esiin haudasta ylösnousemuksen voimassa ja kirkkaudessa - ja katosi yöhön.

Kun valo häipyi pois, eikä maa enää järähdellyt, sotilaat katsoivat hautaa ja se oli avoin ja tyhjä. Nyt uusi pelko valtasi heidät, sillä he tiesivät, ettei heidän esimiehensä ikinä antaisi heille anteeksi tätä eikä liioin uskoisi heidän kertomustaan.

"Meidän on heti kerrottava tästä papeille", sanoi muuan heistä. "Heidän on autettava meitä, tai muutoin olemme hukassa." He kiiruhtivat Jerusalemiin ja vaativat ylipappien puheille pääsyä, vaikka olikin varhainen aamu.

Nyt oli pappien vuoro säikähtyä. Sotilaiden kertomus kauhistutti heitä. Sellainen kertomus järkyttäisi koko kansakuntaa. Se saattaisi uhanalaiseksi kaiken sen, mitä papit opettivat. Se oli tukahdutettava. Tästä Galilean saarnaajasta olisi heille enemmän harmia kuin ennen ristiinnaulitsemista. Kaikki olivat sitä mieltä, että tapaus oli pidettävä kansalta salassa.  Papit lupasivat lepyttää heidän esimiehensä Pilatuksen ja antoivat sotilaille rahaa, jotta nämä levittäisivät valhetta, että opetuslapset tulivat ja varastivat Jeesuksen ruumiin. Kuinka moni todella uskoi heitä, sitä emme tiedä, mutta tätä kertomusta levitettiin vielä monia vuosia myöhemmin, jolloin Matteus kirjoitti evankeliuminsa.

Jeesus näyttäytyi monille ihmisille mm. kolmelle naiselle, opetuslapsilleen ja kymmenille, jopa sadoille muille ihmisille seuraavina 40 päivänä. Jo muutamaa päivää myöhemmin koko Galilea tiesi, että Jeesus on elossa - ja hänen nähtiin nousevan taivaaseen. Pilvi vei hänet pois näkyvistä.

Hän oli poissa, mutta ihmiset katselivat pitkään korkeuksiin toivoen kaikesta huolimatta vielä näkevänsä hänet edes vilaukselta. Mutta hän oli mennyt! Epätoivoinen murhe täytti heidän sydämensä.

Silloin he äkkiä huomasivat kahden muukalaisen seisovan lähellään, molemmat valkeissa vaatteissa. "Galilean miehet", muukalaiset sanoivat, "mitä te seisotte ja katselette taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla kuin te näitte hänen taivaaseen menevän."

Nyt he käsittivät! Näiden kahden miehen täytyi olla enkeleitä, jotka heidän rakastettu Mestarinsa oli lähettänyt lohduttamaan heidän mieltään lupauksella, että jonakin päivänä hän on tuleva takaisin.

He kiiruhtivat takaisin Jeerusalemiin "suuresti iloiten". Kaikki murhe oli poissa ja ylistivät Jumalaa toivosta, että Jeesus tulee takaisin!

Kellojen siirto