Kukkia ja mustikkapiirakkaa

Tulipahan vietettyä syntymäpäivää. Sain kukkia ja söimme mustikkapiirakkaa. Emme erityisemmin juhlineet, koska nyt ei ollut mikään erityinen syntymäpäivä. En siis täyttänyt tasavuosikymmeniä vaan oli ns. välivuosi. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä onnellisemmaksi olen tullut siitä, että olen elossa. Toisinkin voisi olla. Masennuskausien synkissä ajatuksissa en juuri antanut arvoa sille, että saa elää - ja vielä näin rauhallisissa oloissa. Ei ole sotaa, nälkää eikä pulaa mistään tarpeellisesta. Mieheni on mukava ja kunnollinen. Kissamme ovat ihania. Mikäs tässä on elellessä!

Kevättä pukkaa

Niin se kevät on sitten saapunut tänne Suomen itäkolkkaankin. Koivut ovat hiirenkorvilla, kiuru on jo luritellut taivaalla ja näyttäisi jokin muuttolintu asuttaneen lähikoivun linnunpöntön. Koska se on niin vikkelä liikkeissään, en ole saanut selvää, mikä lintu se on. Mutta jospa sen tunnistaisin äänestä, kunhan tästä suoriudun ulos kävelylenkille.

Leskenlehtiä ja joitakin muita kasveja kukkii tienvarralla metsikön laidalla. VOI KUN IHANAA, että on kevät. Minä niin rakastan katsella luonnonkukkien heräämistä ja kukoistamista. Sateen raikastama ilma on helppo hengittää eikä ulkona pakkanen nipistä nenää. Ei tarvitse enää varoa liukkaita jäätiköitä kaduilla ja jalkakäytävillä eikä tarvitse pukea päälleen niin monta vaatekerrosta kuin talvella taretakseen yleensäkään ulkona. Kevätkesästä pidän eniten, koska rakastan kukkia ja juuri kevätkesästä monet luonnonkukat kukkivat komeimmillaan. Lemmikit ovat lemppareitani.

Pidän erityisesti myös päivänkakkaroista ja sinikelloista, mutta ne ovatkin sitten keskikesän kukkia.

Odotan aikaa, kun voin kerätä tällaisen kukkakimpun ja ihailla sitä maljakossani.

MUKAVAA, kun loppuvat talven loskakelit ja pakkaset. Tänä talvena oli kurjaa kävellä ulkona, kun kengät kastuivat useasti märässä lumessa tallustellessa. Olisipa kesä pidempi ja talvikuukausia vähemmän vuodessa.

Tienvarren kukkia

Tienvarsien vaatimattomat kukat ihastuttavat minua joka kesä. Onneksi on vielä teitä, joita lupiinit eivät ole vallanneet. Pidän kyllä lupiineistäkin. Ovathan ne upeita, mutta jos muut tienvarsikukat katoavat lupiinien takia, se on sääli.

Näin Eino Leinon liputuspäivänä on hyvä muistella Leinon runoa

Lapin kesä

Lapissa kaikki kukkii nopeasti,

maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin.

Tuot' olen aatellut ma useasti,

kun katson kansan tämän vaiheisiin.

Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta

ja suuri surkastua alhaiseen?

Miks meillä niin on monta mielipuolta?

Miks vähän käyttäjiä kanteleen?

Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu

kuin heinää, - miestä toiveen tosiaan,

miest' aatteen, tunteen miestä, kaikki maatuu

tai kesken toimiansa katkeaa?

Muualla tulta säihkyy harmaahapset,

vanhoissa hehkuu hengen aurinko.

Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset

ja nuori mies on hautaan valmis jo.

Ja minä itse? Miksi näitä mietin?

Se merkki varhaisen on vanhuuden.

Miks seuraa käskyä en veren vietin,

vaan kansain kohtaloita huokailen?

On vastaus vain yksi: Lapin suvi.

Sit' aatellessa mieli apeutuu.

On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi

ja kukkain kukoistus ja riemu muu.

Mut pitkä vain on talven valta. Hetken

tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan,

kun taas ne alkaa aurinkoisen retken

ja jättävät jo jäisen Lapinmaan.

Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän,

te suuret aatteet, teitä tervehdän!

Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä,

jos muutattekin maihin etelän!

Oi, oppi ottakaatte joutsenista!

Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.

On meidän rannoillamme rauhallista

ja turvaisa on rinne tunturin.

Havisten halki ilman lentäkäätte!

Tekoja luokaa, maita valaiskaa!

Mut talven poistuneen kun täältä näätte,

ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!

Eino Leino: Kangastuksia 1902

Kesän kipuja ja kukkia

Olen taiteillut kävelysauvan kanssa, vaikka kyynärsauvojahan minä oikeasti olisin tarvinnut, jotta en rasittaisi kipeää polveani.

Sain vihdoin käydyksi lääkärissä oikean polveni kipujen vuoksi. Lääkäri kokeili polvea ja kysyi, missä kipu tuntuu ja totesi sitten, että polven ympärillä olevat lihakset ovat tulehtuneet. Lääkkeeksi tulehduskipulääkettä ja Foltaren Emulgen -voidetta paikallisesti. Voide tuntuu tehoavan. Mutta jalkaa on pidettävä levossa muutama päivä, joten kävelyt kesäluonnossa saavat jäädä.

Harmi vain, kun en nyt pääse digikuvaamaan heinäkuun kukkia. Viime kesänä otin muutaman kuvan elokuussa kukkivista kukista lähimaastossa.