Kuuntelen Kari Tapiota: Juna kulkee, Kuin taivaisiin, Elämältä kaiken sain - - - ja kuuntelen Jope Ruonansuuta: Enkeleitä toisillemme ja taas Kari Tapiota: Myrskyn jälkeen, Valoon päin, Muisto vain jää, Jälkemme hiekalla. Sitten on konsertissani vuorossa Al Bano Carrisi: Azzurro, Volare ja Chisun Surullisen keijun tarina, Miehistä viis, Sama nainen, Kellä kulta sillä onni. Rainer Friman: Se on salaisuus ja Romanitaiteilijoita vuosien varrelta. Niin tuli täyteen tämän illan musiikkikiintiö.
Aina aika ajoin tekee mieli kuunnella vanhaa, kevyttä musiikkia. Hiukan surumielisiä, suomalaisia tarinoita ihmissuhteista. En olekaan piiiitkään aikaan kuunnellut näitä lauluja. Tuli kovin veikeen haikee mieli. Alkoi tehdä mieli suklaata ja rakastelua. Mutten rohkene lähestyä miestäni. Ujostelen, kainostelen ja istun yksin läppärini äärellä. Surullista! Mieheni sanoi jo hyvät yöt ja meni nukkumaan.
Minun ajatukseni vaipuvat manalan majoille ja on vaikea olo. Kurkkua kuristaa ja lähden keittiöstä hakemaan juotavaa. Sekamehua. Harmittelen, ettei ole viiniä; kuohuvaa, kuplivaa ja makeaa - - -
Olen ollut tässä ennenkin. Olen aiemminkin kipuillut aallokon alla, joka painaa, telmii kehossani. Tunnen itseni sairaaksi ja mieltäni särkee. En kuitenkaan ole enää masentunut niinkuin keväällä. Tunnen itseni energiseksi, mutta kovin saamattomaksi.
Olen koko viikon puuhaillut kaikenmoista, mutta mitään en koe saaneeni aikaan. Kämppä on kuin myrskyn jäljiltä, siivoamatta. Olen suunnitellut olohuoneen huonekaluille uutta järjestystä. Mutten ole saanut aikaseksi pyytää naapuriapua raskaiden huonekalujemme siirtelyyn.
Silmiin koskee ja hartiat huutavat armoa. On lopetettava kirjoittelu. . .
Aina aika ajoin tekee mieli kuunnella vanhaa, kevyttä musiikkia. Hiukan surumielisiä, suomalaisia tarinoita ihmissuhteista. En olekaan piiiitkään aikaan kuunnellut näitä lauluja. Tuli kovin veikeen haikee mieli. Alkoi tehdä mieli suklaata ja rakastelua. Mutten rohkene lähestyä miestäni. Ujostelen, kainostelen ja istun yksin läppärini äärellä. Surullista! Mieheni sanoi jo hyvät yöt ja meni nukkumaan.
Minun ajatukseni vaipuvat manalan majoille ja on vaikea olo. Kurkkua kuristaa ja lähden keittiöstä hakemaan juotavaa. Sekamehua. Harmittelen, ettei ole viiniä; kuohuvaa, kuplivaa ja makeaa - - -
Olen ollut tässä ennenkin. Olen aiemminkin kipuillut aallokon alla, joka painaa, telmii kehossani. Tunnen itseni sairaaksi ja mieltäni särkee. En kuitenkaan ole enää masentunut niinkuin keväällä. Tunnen itseni energiseksi, mutta kovin saamattomaksi.
Olen koko viikon puuhaillut kaikenmoista, mutta mitään en koe saaneeni aikaan. Kämppä on kuin myrskyn jäljiltä, siivoamatta. Olen suunnitellut olohuoneen huonekaluille uutta järjestystä. Mutten ole saanut aikaseksi pyytää naapuriapua raskaiden huonekalujemme siirtelyyn.
Silmiin koskee ja hartiat huutavat armoa. On lopetettava kirjoittelu. . .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!