Tänään punnitsin itseni ja huomasin painon pudonneen ennätyspainosta 2,4 kg. Hienoa! Jotakin hyvää on seurannut tästä rankasta ajasta, lemmikin menetyksestä. Nyt on tartuttava toimeen ja jatkettava painonpudotusta edelleen ihan suunnitelmallisesti. Tuo kilon pudotus tuli suremisen ja nälän katoamisen kylkiäisenä. Söin vähemmän. Suren edelleen kissani kuolemaa. Mutta tunne on hiukan hellittänyt, niin etten ole enää ihan murheen murtama.
Kylpylälomaviikko äidin avustajana tuo monenlaista uutta liikuntaa ja toivottavasti herättää kipinän jokapäiväiseen liikkumiseen, mikä on ollut kateissa tänä kevättalvena. Ohjelmaani olen ajatellut lisätä kuntosalin kerran viikossa. Vähitellen liikuntaa lisäten hyvä tulee.
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Niinhän sitä sanotaan :-)
VastaaPoistaHyvä juttu :)
VastaaPoistaKylpylälomaviikko kuulostaa mahtavalta! Vaikka sitten avustajanakin (en tiedä mitä kaikkea se pitää sisällään). Kylpylöissä on hyvät mahdollisuudet kuntoilla, juuri siinä omassa tahdissaan.