Eilinen ahdistus lieveni, kun sain käytyä asioilla kaupungilla. Ainakin osa ahdistuneisuudesta olikin siis asioimisahdistusta, ei sen pahempaa. Mutta harmittaa, kun moinen vie melkein toimintakyvyttömäksi ja on ponnisteltava tunnetta vastaan ja/tai syötävä rauhoittavia, että pääsee ulos asunnostaan.
Miksi ihmeessä ja mistä ahdistus nousee ja salpaa mielen?
Minne on hävinnyt rentous liikkua asioilla ja nauttia kaupungilla oleskelusta. Niin, on kai vaan mentävä useammin kaupungille. Jospa ahdistuneisuus ajan myötä vähenee ja pystyn taas nauttimaan ihmisten ilmoilla liikkumisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!