Yhteydenpitoa

Marraskuu on jo pitkällä ja aika kuluu kiihtyvällä vauhdilla - vai oliskohan sittenkin niin, että minä hidastun tässä vanhemmiten ja kaikki vain tuntuu minusta kulkevan ympärilläni kovempaa kuin aiemmin. Niin tai näin, olen luvattoman pitkään ollut hiljaa. Tosin mitään merkittävää ei nyt ole tapahtunut elämässäni niin että olis ollut tarvetta kirjoittaa - - -

Tavallista arkea siis vietetään. Isänpäiväkin meni ilman juhlallisuuksia. Mainoslehdet ovat jo painaneet joulukuvia ja esitelleet jouluvaloja yms. jouluun liittyvää. Ihan kuin väkisten tuoden silmille juhlan aikaa, joka on vietettävä, johon on valmistauduttava ja johon luodaan odotuksia. Joulua ei vaan voi ohittaa olankohautuksella.

Ostin jo joulukortteja ja etsin muistioitani, jossa ovat osoitteet niistäkin tuttavistani, joihin olen vähemmän ollut yhteyksissä viime aikoina. On kiva saada joulukortteja ja siksi ajattelin taas tänäkin vuonna lähettää kortit kaikille ystävilleni, tuttavilleni ja sukulaisilleni. Kun lähetän kortit ajoissa, on mahdollista, että useat innostuvat lähettämään kortin minullekin. Onhan se jonkinlaista yhteydenpitoa sekin! Kortit lähetettyäni jään odottamaan, kuinka moni vielä innostuu tällaisesta vuosisatojen takaisesta yhteydenpidosta.