lepattava mieli
kesä muistoissa
turtunut kieli
sanat kuin perhoset
talvella kuolevat
hankeen hukkuvat
peittävät nietokset
kaamos yllä
mielessä
mielen päällä
sydämessä
häilyy
päilyy
väijyy
synkkyys
kylmyys
talven viima
kuura
piina
sairaus
käärii kahleisiinsa
levottoman
sirpaleiksi
hiutaleiksi
atomeiksi
timanteiksi
ikuisuuden hangille
tuikkimaan
särkyneenä
välkkyvänä
olemattomille
Kaunista... Sekä hyvin koskettavaa, puhuttelevaa ja valaisevaa.
VastaaPoista