Näe elämä sellaisena kuin se on

Tiedote: Näe elämä sellaisena kuin se on - Ehkäisevän päihdetyön viikko

Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään 1.-9.11.2008 teemalla Näe elämä sellaisena kuin se on. Ihmisiä kannustetaan nauttimaan elämästä ja kokemaan asioita ilman päihteiden sumentamia laseja sekä tarjoamaan päihteettömiä ympäristöjä lapsille ja muille läheisille.

http://www.health.fi/index.php?page=uut_uutinen&i=100772

Tämä tiedote pisti silmään. Miten lienen eksynytkään em. sivulle. En juuri käytä alkoholipitoisia juomia, mutta aina silloin tällöin tekee mieli siideriä tai salmiakkikossua. Alkoholi ei saa aikaan minussa hilpeyttä vaan jonkinlaista herkkyyttä, niin että asia jos toinenkin alkaa itkettää. Ja itku helpottaa silloin kun mieleni on jumissa, pysähtynyt - kuin kohmeessa, mitä se on ollut eilisestä lähtien.

Näe elämä sellaisena kuin se on. Hmmm!! Päihtyneenä sitä ei kai sitten näe sellaisena kuin se on, vaikka tuntuukin, että elämän tosiasiat kirkastuvat sitä mukaa mitä enemmän kirkasta on juonut.

Voiko itseasissa ihmiset eri lähtökohdistaan käsin - selvänäkään - nähdä elämää sellaisena kuin se on. Kyllä elämä näyttäytyy jokaiselle omien kokemusten kautta: jollekin ruusunpunaisten silmälasien läpi, toiselle haavaisten käsien kertomana surutarinana, kolmannelle synkkänä masennushistoriana. Väitän, ettei kukaan näe elämää ihan sellaisena kuin se on, vaan kukin omalla tavallaan vääristyneenä.

Minun elämäni on pysähtynyt ja ajatukseni ovat jumissa - terapiatunnin unohdettuani en uskalla ajatella vapaasti. Pidättelen tunteitani, kätken ne villatakin taskuun. Kunhan taas saan puhua ajatukseni auki terapeutilleni, ehkä sitten pystyn hengittämään vapaammin. Ei ole varaa katsella elämää sellaisena kuin se on, koska se tekisi liian kipeää. Siksi tyydyn silittelemään ajatuksiani taskun pohjalla ja pitämään ne siellä tallella seuraavaan terapiatuntiin asti. Varovasti päivästä toiseen, etteivät ajatukseni hajoaisi.