tiistai 19. marraskuuta 2019

Amaryllis-kukan odottelua

Kissa tuli kehräämään kasvojeni viereen sängyllä ja kosketti tassullaan nenääni, niin että heräsin aamuaikaseen. Keittelin kahvit ja lueskelin viestejä, joita on tullut sähköpostiini. Yritin aukaista facebookin, muttei onnistunut. Jotain häikkää siellä netissä - tai ehkä koneellani.

Vesisadetta luvassa tänään ulkona. Harmi! Vähäiset lumet sulavat ja tulee loskakeli. Omituisen lauha marraskuu. Lämpöasteita. Pikkupakkanen olisi mukavampi sää. No kaipa niitä pakkasiakin vielä tulee tänä talvena.

Ostin amarylliksen sipulin, joka on vahakerroksen suojaamana. Se työntää vihreitä lehtiversoja ja toivon että se avaa kukkansa jouluna. Kovasti ihmetyttää ettei sitä tarvitse kastella koko kasvuaikana - ja mites sitä kastelisikaan kun sipuli on vahakerroksen sisällä. Vain sen päällä oleva verso ilman vahaa.




Minulla on ollut melkein joka joulu amaryllis kasvamassa. Pidän siitä kukasta.
Alla kuva aiemmasta amarylliksestani.


Jaha, ovella kolahti. Aamun lehti varmaankin tuli. Menen lukemaan sitä ja juon vielä kahvia mukillisen.

Hyvää vointia ja iloista mieltä teille kaikille! tv. bamiella

2 kommenttia:

  1. Rauhalliset aamutoimet parhaita..hitaasti kuin kissa venytellen:))
    Amaryllikset ovat kaunita.
    Tuo vahaus on aika erikoinen,..villitys:))
    Sinulle oikein mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Liisa tervehdyksestäsi!

    Amaryllikseni kasvaa kovasti. Nyt on jo toisessa varressa nupun alkua.
    Ja pituutta/korkeutta se on kasvanut toistakymmentä senttiä. Kyllä se jouluksi saa kukan latvaansa.

    Mukavaa viikkoa sullekin!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!