Suru vieköön

SURU VIEKÖÖN
mennessään
menneisyyden haamut
ilo tulkoon taloon
valaiskoon aamut

suru nyyhkii kyynelissä
ilo vieköön valoon
liihotelkoon perhosena
kukasta kukkaan
ottakoon minut siivillensä
perhontanssiin mukkaan

kesäpäivän aurinko nyt
sulatelkoon surun
haukkaan leivänpalasen
ja syön joka murun


   -bamiella

Kirjoitin runoa alunperin torstaina 10. lokakuuta 2013