Tämä mummo siirtyi vihdoin vuoteen 2014 ja osti älypuhelimen. Pääsen opettelemaan Instagramiin kuvien lähettelemistä. Olisipa vaan ollut varaa ostaa uusi Nokia 22Mpikselin kameroineen! Nälkä yltyy syödessä. Kunhan nyt opin käyttämään tätä puhelinta edes facebookissa, sähköposteihin, skypeen ja puheluihin.
Uuden elektroniikan käytön opettelu ei ole niin vaivatonta kuin nuorilla. Ymmärtäisivätpä he, miten etuoikeutettuja he ovat pikaviesteineen verrattuna minun nuoruuteni kirjeenvaihtoon, jossa vastauksen sai 2-3 viikon kuluttua siitä, kun laitoin kirjeeni postiin. Kirjevaihtokaverini eivät samana päivänä vastanneet kirjeisiini niinkuin minä tein. Olin ahkera kirjoittamaan KÄSIN kynällä paperille.
Nykyään kun olen tottunut kirjoittamaan näppäimistöllä, aivan eri lihakset väsyvät kuin käsin kynällä kirjoittaessa. Itseasiassa hartiat ja niska väsyy enemmän kuin käsivarren lihakset, jotka taas käsin kirjoittaessa väsyivät sormien lihasten kanssa.
Olen onnellinen, että muutamia kirjeitä olen säilyttänyt nuoruusvuosiltani. Joitakin kopioita on ihan omista kirjeistäni ja sitten ne iki-ihanat ystävien oikeat kirjeet kauniille paperille kirjoitettuna. Kaikilta 14 kirjeenvaihtokaveriltani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!