Onnellisuuteni liukeni räntäsateeseen. Mieleni valtasi apatia ja ahdistava synkkyys. En kestä ajatusta, että vielä voisi tulla takatalvi. Onneksi märkä lumi suli maahan tultuaan ja solisi purona etupihan polkua pitkin. Mieleni on levoton ja kuitenkin ihan lamassa. Voimattomana tuskailen sanoja tietokoneen näytölle.
Ei nukuta enkä halua nukkumaan näin ahdistuneena. Näkisin vain painajaisia. On jotenkin rauhoitettava mielensä ja hyväksyttävä tosiasia, ettei vielä ole kesä. Tosin huomiseksi on luvattu aurinkoista ja jopa +10 astetta lämmintä. Olen kesän lapsi. En kestä kylmää, pakkasta ja viimaa. Kylmänpuistatukset kulkevat läpi ruumiini, kun mieleeni tulevat talven pakkaset. Onneksi tänä talvena ei ole ollut kovia pakkasia. Itseasiassa on ollut lauhin talvi miesmuistiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!