Torstaina 30.5.2013
suru vie ja itku tuo selvittämättömien laskujen pinon luo.
Harmi, kun en millään opi olemaan ostelematta tavaroita, koruja, palveluita,
lehtiä jne. Suunnittelen kampaajalle menoa, mutta ei mulla oikeasti ole varaa
siihen. On leikattava itse hiuksensa. Mieheni hiukset jo leikkasin ja hän on
niihin tyytyväinen.
Menisin mielelläni Kolille nettituttavia tapaamaan
elokuussa. Pitää pyytää edunvalvojalta matka- ja ruokarahaa - - - Käväisisin
Mikkelissäkin päiväseltään, kun Veturi tarjoaa 10 euron matkoja. Mutta kunka
jaksan kantaa eväitä mukanani? Tuskin onnistuu. Ruokarahaa olisi oltava, jotta
selviäisi aamusta iltaan.
aijai kun on paha istua tällä tuolilla. Harmi, kun en ole
ostanut kunnon konttorituolia. Selkä tässä niksahtelee ja väsyy. Huokaan. Taas
jalka puutuu ja pakarat ovat jumissa. On lähdettävä liikkeelle.
Kirjastossamme on + 27,5°C Ihana, kun varpaita ei palella.
Hikkee pukkaa otsalle, mutten välitä. Parvekkeen ikkuna on auki ja sen edessä
pyykinkuivausteline estämässä kissoja hyppäämästä parvekkeelta alas.
Lauantaina 1.6.2013
Monitaitoiset ystäväni tulivat meille ja leikkasivat
hiuksiani, värjäsivät tukan ja panivat bablareille. Kyllä nyt kelpaa kävellä
kaupungilla ja vaikka lähteä juhlimaan, kun hiukset ovat hyvin ja järjestyksessä.
Maaanantaina 3.6.2013
Viime yön nukuin parvekkeella retkisängyssä. Tuuli
leyhytteli makavasti kasvoja. Lämmintä oli niin paljon, ettei varpaita
paleltanut. Peitettä ei tarvinnut.
Kotisairaanhoitaja kävi hoitamassa ihoani. Ihorikot paranevat vauhdilla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!