keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Arkipäiväistä sekalaista höpinää

Innostus - ja levottomuus, joka sitä seurasi, nuupahti viime yönä yli 10 tunnin yöuniin. Huokaan helpotuksesta, ettei levottomuus jatkunut vaan olo on nyt tasainen ja aika hyvä. En tiedä, miksi aina innostuessani tai levottomuuden iskiessä hermoon - pelkään, että tämä on maniaa. En haluaisi koskaan sairastua maniaan. Joitakin vauhdikkaita elämänjaksoja minulla on ollut, mutta olen luonteeltani rauhallinen eikä vauhdikkuuteni ole koskaan ylittänyt "normaalin" käyttäytymisen rajaa. Joten ei tässä liene mitään syytä pelätä että diagnoosiani tarvitsisi muuttaa kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi. Piste.

Sain eilen hammasimplantin kruunuineen ja aukko hammasrivistössäni on nyt poissa. Kauniin hampaan sain. Olisipa varaa ostaa implantit muidenkin poisvedettyjen hampaiden paikoille. neljä kertaa 2300 euroa on 9200 euroa!!! Mistähän semmosen rahan sais? Lotto on vetämässä, mutta sen todennäköisyys, että lotossa jotain voittais on kovin pieni.

Netti pursuaa rahapelejä, jotka periaatteessa kiinnostavat minua, mutta olen kieltänyt ne itseltäni. En usko pelionneen, jossa sijoittamani rahat heti tuottaisivat suuria voittoja, vaikka sellaista luvataankin mainoksissa. Parempi pysyä omillaan ja maksaa pienet velkansa pikkuhissukseen pois. Kunpa pääsisi tilanteeseen, ettei ole minnekään velkaa!

Kissapennut (pentele) kaatoivat kukkaruukun ja multaa on hajallaan pitkin olohuoneen lattiaa. Se on jo kolmas kerta, kun tuo kasvi on juuret paljaana nurin. Pitäisi sijoittaa se muualle tuosta lattialta. Mutta meillä ei ole ikkunalautoja, jonne vois sijoittaa kasveja. Keittiössä on kaksi laatikostoa ikkunan edessä, jossa pidin kukkia, mutta nyt näiden laatikostojen päällys on varattu kissoille nukkuma- ja tähystyspaikoiksi. Kissat eivät hypi ruokapöydälle, kun saavat laatikostojen päältä seurata syömistämme. Täplä on vasta nyt kuukauden kieltojen jälkeen ottanut onkeensa, ettei ruokapöydälle saa loikkia silloin kun ihmiset syövät sen äärellä. Mutta kun silmä välttää, se makaa pitkin pituuttaan ruokapöydällä. Ja kun Täplä ja Timi ajelevat toisiaan takaa, kissat oikaisevat ruokapöydän yli ikkunan edustalla olevien laatikoiden päälle niin, että ruokapöydän liinat lentelevät lattialle. Ihan mahdottomia pentuja! Toiveissani on, että ne rauhoittuvat, kunhan ikää kertyy.

Varsinkin Täplä on nuohonnut kaikki nurkat lattiasta kattoon. En tiedä, miten se pääsi kirjahyllyn ylimmälle hyllyllekin kerran - ja pudotti tietysti sieltä alas tullessaan muutaman kirjan mukanaan lattialle, Onneksi ei satuttanut itseään. Kuvassa Täplä tuli seuraamaan, mitä teen tietokoneen äärellä. Timi on kiinnostunut enemmän kuin Täplä kursorista, joka liikkuu näytöllä. Täplä hoksasi kerta tassunheilautuksella, ettei sitä saa kiinni. Timi yrittää vielä usein pyydystää kursorin.



Ei kommentteja: