maanantai 5. lokakuuta 2009

Valoon rakkauden suojaan

Lueskeltuani seuraamiani blogeja tänään on usealtakin suunnalta tullut ajatus katsoa valoon. Asioiden arviointia on hyvä tehdä lempeästi ja itseä suojellen. Melankoliaan sotkeutuu hyvin helposti ja kokemus todellisuudesta pimenee, kun ei näe valoa.

Vernan ajatukset blogissaan YÖHOITAJAN MAAILMASTA herättivät minussa toivoa:

Se, mitä ajattelen tänään itsestäni ja ympäröivästä maailmasta, muodostaa tulevaisuuteni. Jos en jostain syystä jaksa kohdistaa katsettani valoa kohti juuri tänään, ei kannata huolestua. Mikään ei tapahdu hetkessä, mutta jo hetken päästä voin löytää yhden valoisan ajatuksen, joka vetää puoleensa lisää valoa. Lohduttavaa on myös se, että valoisan ajatuksen voima on moninkertainen verrattuna synkkyyteen.


Hanne kysyy blogissaan Virtausta elämään Voiko pimeyttä tutkimalla löytää valoa?

Hanne kirjoittaa rakkaudesta, itsensä rakastamisesta, rakkauden pyytämisestä ulkoapäin. Kun ajattelee: "Minä olen sairas", vahvistaa sairauttaan. Ei pidä rangaista itseään näin, vaan rakastaa itseään ja pyytää anteeksiantoa.

Varmaan tätä samaa ajatusta ajoit takaa kommentissasi, Johanna Laakso. Sinä kirjoitit Jeesuksen rakkaudesta liikkeellepanavana voimana. Kirjoitit:

"Rukoilin pitkään, että Jeesus olisi minun liikkeellepaneva voimani ja yhtenä päivänä sain huomata, ettei minua puristanut enää kurkusta ja aloin innostumaan elämästä ja pitkästä aikaa ajattelin tulevaisuutta."

"Uskostani sain myös voimaa siihen muutoksenhaluun, joka oli jo minussa ollut pitkään, mutta jota en kertakaikkiaan saanut toteutettua."

Koen, että eri näkökulmista te eri blogistit olette oivaltaneet jotain merkityksellistä. Valoon katsomalla varjot jäävät taakse. Rakkaus lämmittää ja eheyttää synkeää, koleaa mieltä.

Ihanaa, että olette olemassa hyvät blogistit. On mielenkiintoista saada uusia ajatuksia ja näkökulmia ajatuksilleen lukemalla teidän blogejanne ja kommenttejanne!

3 kommenttia:

Johanna Laakso kirjoitti...

Hei Bamiella!
Herralle kiitos, et loukkaantunut kommentistani. Kommenttini jäi vaivaamaan minua ja rukoilin, etteivät sanani loukkaisi tai masentaisi sinua entisestään. On ihan totta, että Jumala hoitaa meitä kaikkia tavallaan, minun kohdallani Hän valitsi ystävän rinnallakulkijaksi. Se on minun todistukseni, mutta kaikkien kohdalla ei ole sama tarina. Kuitenkin kaiken takana on Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan. Ilman Jeesusta tuskin olisin kaikesta kuulemisesta huolimatta tässä, missä nyt olen. Hän todella on Valo ja Voima! Ja pienikin määrä valoa voittaa synkimmänkin synkkyyden. Joten kiinnitetään katse (ajatukset) Herraan ja kuljetaan Valossa. Siunausta sinulle ♥

Millan kirjoitti...

Suklaamuru ja Kermakaramelli tahtoisivat heittää sinua haasteella ja kehunapilla.

Verna kirjoitti...

Heissan!

Olen iloinen, että olet löytänyt jotain itsellesi tekstistäni! Tässä vaiheessa on tunnustettava, että yritin jo aiemmin kommentoida blogiasi, mutta nyt se vasta onnistui, kun vihdoin ja viimein sain aikaiseksi luoda google-tilin... ; )

Olen lueskellut blogiasi aina kun olen ehtinyt ja tykästynyt siihen kovasti.

Toivon koko sydämestäni sinulle kaikkea hyvää! : )