Olipa kiva aamupäivä eilen Tyttöjen talolla Yhteisötaideryhmässä. Saimme kuulla, mikä talo on. Sitten kerroimme ryhmän jäsenille siis toisillemme vähän itsestämme. Oli kiva tutustua uusiin ihmisiin ja olihan siellä yx ennestään tuttukin.
Katselimme talon tiloja, joita on monta huonetta ja keittiö. Mukavat tilat. Paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tauluja, maalauksia/piirroksia seinillä. Koristeita roikkumassa katosta. Sohvaryhmiä, isoja pöytiä, vuode ja kaapisto. Ennenkaikkea paljon tilaa.
Menimme päydän ääreen, jolla pöydänkokoinen paperi. Saimme tehtäväksi maalata jotain siitä, mitä koemme voivamme antaa ryhmälle. Maalasin abstraktin työn: keltaisen ympyrän ympärille väriä: punaista, violettia, sinistä, vihreää ja harmaata.
Sitten vaihdoimme paikkoja pöydän äärellä ja jatkoimme toisen teosta. Menin perhosmaalauksen ääreen ja jatkoin sitä maalaamalla perhosen ympärille lehtiä...
Saimme tehtäväksi kertoa, mitä ajattelimme työtämme tehdessä. Kerroin, että toivon tuovani ryhmään valoa, eloa ja väriä. Ja toisen työhön halusin ympäristöä. Koska perhonen oli realistinen, ympäristökin oli realistinen eli vihreitä lehtiä.
Kuuntelimme toistemme jutustelua omista ja toisen työhön jatkamastaan maalauksesta.
Sitten joimme kahvit ja söimme piparkakkutaloa. Jutustelimme kissoista. Senjälkeen kirjoitimme itsellemme päiväkirjaa senpäiväisestä Yhteisötaideryhmästä. Ryhmä tulee kokoontumaan 10 kertaa tänä kevätkautena joka toinen tiistai. Kiva, kun on tiedossa mukavia hetkiä ryhmän kanssa.
Katselimme talon tiloja, joita on monta huonetta ja keittiö. Mukavat tilat. Paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tauluja, maalauksia/piirroksia seinillä. Koristeita roikkumassa katosta. Sohvaryhmiä, isoja pöytiä, vuode ja kaapisto. Ennenkaikkea paljon tilaa.
Menimme päydän ääreen, jolla pöydänkokoinen paperi. Saimme tehtäväksi maalata jotain siitä, mitä koemme voivamme antaa ryhmälle. Maalasin abstraktin työn: keltaisen ympyrän ympärille väriä: punaista, violettia, sinistä, vihreää ja harmaata.
Sitten vaihdoimme paikkoja pöydän äärellä ja jatkoimme toisen teosta. Menin perhosmaalauksen ääreen ja jatkoin sitä maalaamalla perhosen ympärille lehtiä...
Saimme tehtäväksi kertoa, mitä ajattelimme työtämme tehdessä. Kerroin, että toivon tuovani ryhmään valoa, eloa ja väriä. Ja toisen työhön halusin ympäristöä. Koska perhonen oli realistinen, ympäristökin oli realistinen eli vihreitä lehtiä.
Kuuntelimme toistemme jutustelua omista ja toisen työhön jatkamastaan maalauksesta.
Sitten joimme kahvit ja söimme piparkakkutaloa. Jutustelimme kissoista. Senjälkeen kirjoitimme itsellemme päiväkirjaa senpäiväisestä Yhteisötaideryhmästä. Ryhmä tulee kokoontumaan 10 kertaa tänä kevätkautena joka toinen tiistai. Kiva, kun on tiedossa mukavia hetkiä ryhmän kanssa.
Hei pitkästä aikaa! Ihanan ryhmän olet löytänyt, hyvä!
VastaaPoistaKävin itse pari vuotta intuitiivisessa maalausryhmässä ja se antoi minulle paljon, kun tein jotakin, mitä en yleensä tee. Että kaikkea ei tarvitse pohtia ajatellen, antaa vaan sutin huiskia!
Odotan innolla seuraavaa Yhteisötaideryhmää. Harmi, kun se kokoontuu vain tämän kevään eli 10 kertaa. Toivoisin sen jatkuvan ainakin kaksi vuotta. Innostuin maalaamaan kotonakin vesiväreillä...
VastaaPoista