Sunnuntaiaamupäivä kuluu hiljalleen tietokoneen äärellä blogeja lukien. Ystävä soitti Skypellä ja juttelimme niitä näitä, kerroimme toisillemme vaivoistamme, kivuista ja säryistä. Suunnittelimme tapaamista. Kerroin, että metsästän kissanpentuja ts. katselen netistä ilmoituksia kissanpoikasista ja yhteen paikkaan lähetin jo tiedustelunkin, minkäikäisiä heidän kissanpentunsa ovat, minkävärisiä, onko rokotettu, madotettu, minkä hintaisia.
Mieheni Mörrimöykky on pitkän suostuttelun jälkeen hyväksynyt ajatuksen ottaa kissanpentuja kotiimme. Kunpa saisimme mukavat kaverukset, joista Emppu-kissallemme olisi iloa. Toiveissani on harmaa, mustaraitainen maatiaiskissa tai musta, harmaaraitainen niinkuin kuvassa - ja sen veli saa sitten olla minävärinen tahansa.
Kissoista varmaan keskustelen iltapäivävieraani kanssa. Kiva, kun ystävät muistavat ja haluavat tavata minua. Niin en jää yksin ajatuksineni. Mörrimöykky on kovin hiljaiseksi tullut viime aikoina. Ei paljoa puhua pukahda.
Ystävät ja kissanpennut. Siinä kaksi asiaa, jotka kuuluvat luokkaan "parasta maailmassa" :-)
VastaaPoistaBamiella
VastaaPoistaKiitos vierailusta
sivuillani!
Elämän suuremmoisiin
ihanuuksiin kuuluu
vähintään
pari pientä kissaa,
muuten olisi niin köyhää
ja kylmää,
kun on kehdosta
asti kissan kanssa
kehrätty vierekkäin!
Oletko katsonu Apulasta?
VastaaPoistaSiellä on erilaisia/rotuisia kissoja ja koiria. Toiset on myynnissä toiset annetaan.Käy ihmeessä katsomassa!