Aamut ovat vaikeita. Vieläkö tähänkin päivään pitää nousta. Huokaan toiveeni Jumalalle: Anna rauha levottomaan sydämeeni. Anna rohkeutta kohdata tämän päivän haasteet.
Herään aikaisin ja ajattelen, tänään on hyvä päivä aloittaa maalaaminen. Voisin piirtää tai käyttää pastelliliitujani. Mutta jään tuijottamaan TV1:n aamutelevisiota, välillä katson MTV3:n uutiset ja sitten Serranojen perhe-elämää.
Niin paljon haluaisin saada tehdyksi, mutta väsähdän ennen lounasta. Vaikka innostusta on lukemiseen, opiskeluun ja kotitöihin, en saa tehdyksi juuri mitään vähää. Onneksi mieheni auttaa lakanapyykin kanssa niin, ettei minun tarvitse muuta kuin levittää pari lakanaa ja WC:n matot narulle kuivumaan. Mankeloin yhden lakanan: yli 40 vuotta vanhan perintölakanan, johon on tullut pari pientä reikää. Mietin, että se pitäisi valkaista ja pestä kuumemmassa vedessä. On päässyt harmaantumaan.
Päivä puolessa enkä ole vielä katsonut, mitä nettiyhteisössä on meneillään. Poikkeuksellista, sillä yleensä käyn tietyissä nettiyhteisöissä heti ensimmäiseksi aamulla. Mutta ehtiihän tuonne!
Nettiyhteisössä tapahtuu yleensä pieniä ja tavallisia asioita. Siksi kai se on turvallinen paikka palata ja sinne ehtii aina.
VastaaPoistaNetistä ei kannatakaan tehdä uutta velvollisuutta, käy vaan mukavikseen :)
VastaaPoistaVihdoinkin nettiyhteys toimii oikein ja blgipohja näkyy kunnolla. Aamu, kirjoitit syyn, miksi nettiyhteisöissä tulee käytyä. Minä sain eräästä pienestä nettiyhteisöstä ystävän, joka läksi tukemaan mminua hautajaisissa.
VastaaPoistaIsopeikko, olet oikeassa: netissä kannattaa käydä vain mukavikseen. Velvollisuudesta voi kasvaa uusi rasite elämään.
Ihana, kun kävitte kommentoimassam Isopeikko ja Aamu.
Vihreää ja rauhoittavaa juhannusta sinulle!
VastaaPoistaKiitos Pilviharso! Juhannus meni mukavissa, rennoissa merkeissä ystävättäreni vieraillessa meillä kotona. Mieleen jäi kiva muisto tästä juhannuksesta!
VastaaPoista