sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Joulu on ohi


Niin meni tämän vuoden joulu. Tuli syötyä perinteiset lanttu-, porkkana- ja perunalaatikot, graavi lohta ja kinkkuakin maistoin. Katselimme televisiosta elokuvia ja vietimme siis kotoista joulua, mieheni ja minä. Ihan kaksistaan. Oli "hyvä, lämmin, hellä mieli jokaisen". Kissatkin saivat lohta ja kehräsivät tyytyväisenä.

perjantai 25. joulukuuta 2015

Hyvää joulua!


Tulihan sitä luntä jouluksi peräti 5 cm. Maisema ikkunassani on jouluisen talvinen. Kun sitä katselen joulumieli valtaa mielen.



Amarylliskin aukesi täyteen kukkaansa eilen, jouluaattona.



 Minä vietin mieheni kanssa rauhallisen jouluaaton. Kävimme saunomassa, söimme jouluaterian ja katselimme televisiosta tv1:n jouluista ohjelmaa.

maanantai 21. joulukuuta 2015

Vesisade


Ikkunani on täynnä pisaroita. Vesisade on sulattanut kaikki lumet ja maa on paljas. Joulumieltä on vaikea saavuttaa, kun maisema on niin harmaa eikä ole lunta.

Silti toivotan

perjantai 18. joulukuuta 2015

Lumisade


Nyt vois tehdä lumiukon pihalle. Olis vaan noita pikkutyttöjä ja -poikia joiden kanssa touhuta - - -

lauantai 12. joulukuuta 2015

Joulua odotellessa


Ihmiset puhuvat taas joulusta. He ostelevat atsaleoja, joulutähtiä ja hyasintteja koristamaan huoneitaan. Joulutontut kuulemma kiertelevät ikkunoiden takana ja seuraavat, ovatko lapset kilttinä.

On taas se vuodenaika, jolloin satu joulupukista ja tontuista elää täysillä. Markkinahumu kaupoissa yltyy ja jouluvalot loistavat kaupunkikuvassa. Koteihinkin viritellään jouluvaloja.

Onhan se jännää aikakin lapsista odottaa jouluaattoiltaa ja mahdollisesti saada toivomansa lahjat. Ehkä jokin kiukkupuuska laantuu, kun tonttutarina tulee mieleen ja usko herää joulupukin anteliaisuuteen kilteille lapsille. Vielä on melkein kaksi viikkoa sinniteltävä kiukuttelematta ja vanhempia  autellen.

Onhan se mukavaa luoda joulun tunnelmaa ympärilleen. Joulukuusi koristeineen, jouluvalot ja -kukat komistavat koteja - - - " ja hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen, oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen"


Joulupukki lukee lasten jouulahjatoiveita. Hänelle tulee hirmuinen kasa kirjeitä ja sähköpostiakin varmaan ihan mahdottoman paljon. Kunkahan hän selviää kaikkien viestien lukemisesta ennen joulua? Ja kuinka hän muistaa kaikki toiveet ja vie lahjat oikeaa osoitteeseen aattoiltana ja jouluaamuna?

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Hyvää 1. Adventtisunnuntaita !


ADVENTTI (lat. adventus Domini, "Herran saapuminen / tuleminen") tarkoittaa joulua edeltävää vajaan neljän viikon jaksoa kristillisessä kirkollisessa kalenterissa. Läntisten kirkkojen kirkkovuosi on keskiajan lopulta lähtien alkanut ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joka on aikaisintaan 27. marraskuuta ja viimeistään 3. joulukuuta. Adventtisunnuntait ovat neljä joulua edeltävää sunnuntaita. Jokaisena sunnuntaina sytytetään adventtikynttilä.

Adventtiaika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy jouluaattoon. Se on valmistautumista kirkolliseen juhlakauteen, Vapahtajan tulemiseen.

Adventtiajan jumalanpalvelusten teemat liittyvät Jeesuksen saapumiseen maan päälle.

Adventtiaikaa kutsutaan myös pieneksi paastoksi tai adventtipaastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta. Aikaisemmin adventtiaikana oli tapana harjoittaa katumusta ja paastota.


Vähitellen adventtiajasta on muodostunut iloisen jouluodotuksen ja yhdessäolon aikajakso, jolloin vietetään pikkujouluja.



Adventtiajan jälkeen tulee 12 päivää kestävä jouluaika, joka kestää joulupäivästä loppiaiseen.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa joulunajan katsotaan nykyään alkavan jouluaattona puolenpäivän aikaan.


maanantai 9. marraskuuta 2015

Yhteydenpitoa

Marraskuu on jo pitkällä ja aika kuluu kiihtyvällä vauhdilla - vai oliskohan sittenkin niin, että minä hidastun tässä vanhemmiten ja kaikki vain tuntuu minusta kulkevan ympärilläni kovempaa kuin aiemmin. Niin tai näin, olen luvattoman pitkään ollut hiljaa. Tosin mitään merkittävää ei nyt ole tapahtunut elämässäni niin että olis ollut tarvetta kirjoittaa - - -

Tavallista arkea siis vietetään. Isänpäiväkin meni ilman juhlallisuuksia. Mainoslehdet ovat jo painaneet joulukuvia ja esitelleet jouluvaloja yms. jouluun liittyvää. Ihan kuin väkisten tuoden silmille juhlan aikaa, joka on vietettävä, johon on valmistauduttava ja johon luodaan odotuksia. Joulua ei vaan voi ohittaa olankohautuksella.

Ostin jo joulukortteja ja etsin muistioitani, jossa ovat osoitteet niistäkin tuttavistani, joihin olen vähemmän ollut yhteyksissä viime aikoina. On kiva saada joulukortteja ja siksi ajattelin taas tänäkin vuonna lähettää kortit kaikille ystävilleni, tuttavilleni ja sukulaisilleni. Kun lähetän kortit ajoissa, on mahdollista, että useat innostuvat lähettämään kortin minullekin. Onhan se jonkinlaista yhteydenpitoa sekin! Kortit lähetettyäni jään odottamaan, kuinka moni vielä innostuu tällaisesta vuosisatojen takaisesta yhteydenpidosta.




lauantai 31. lokakuuta 2015

Suru

Muutaman päivän päästä on vuosi äitini kuolemasta. Suru nousee aaltoina mieleni pohjalta ja itkettää. Koen olevani kuin yksin jäänyt lapsi. Luulin jo päässeeni pahimman surun yli, mutta hyökyaallon tavoin suru nousee mieleeni ja olen musertunut - - -


sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Arjen harmautta

Tämä päivä on harmaa ja pilvinen. Samoin on mieleni harmaa ja mitäänsanomaton. Oikeastaan ihan turhaan kirjoitan tässä, koska mielenharmaudesta ei vaan ole mitään sanottavaa. Mutta kuitenkin tekee mieli kirjoittaa - - -

Heräsin jo pikkutunneilla armottomaan selkäsärkyyn, joka lieveni hieman noustuani istumaan nojatuoliin. Nostin tuolin jalkatuen ylös, otin hyvän asennon ja vedin huovan päälleni. Siinä sitten torkuin pari kolme tuntia. Selkäsärkyni hiipui pois. Oloni oli pirteä, kun mieheni nousi ylös keittämään kahvia ja syömään aamiaista. Meninpä minäkin syömään Weetabixiä maidon ja vattuhillon kera. Hiljaisina ammensimme aamiaista suuhumme. Minulla ei ollut mitään sanottavaa miehelleni eikä miehenikään puhunut mitään.

Kun oli syöty, mieheni kysyi: "Petataanko peti?" "Joo", vastasin ja niinpä suoristimme aluslakanan ja heitimme peitot vuoteelle sekä levitimme päiväpeiton. Kissa oli touhussa mukana ja sitä piti siirtää pois tieltä. Kun päiväpeitto oli paikallaan, se heittäytyi kyljelleen makoilemaan leveästi jalkopäähän vuodetta. Mieheni alkoi katsoa televisiota pitkällään vuoteella loikoen. Minä menin tietokoneeni ääreen.

Katselin sähköpostit ja faceebookin viestit. Pinterestin kuviakin selailin ja nappasin sivulleni muutaman maisemakuvan. Ja nyt oon siis blogini kimpussa. Tässäpä yx arjen harmaa päivitys...

lauantai 17. lokakuuta 2015

Arkea ja ilmaistarjouksia

Sumuinen päivä on valjennut ja mieleni on virkeä, vaikka heräsin jo pikkutunneilla. Katselin sähköpostit sekä viestit ryhmässäni Googlessa ja Facebookissa (=Naamakirjassa). Sitä samaa tavanomaista aamuajanvietettä, joka toistuu päivästä toiseen. Mielenkiintoista toki, sillä ihmiset kirjoittelevat elämästään pieniä otoksia, joista rakentelen kuvia, miten heillä menee. Itsekin kirjoittelen Naamakirjaan aina jotakin melkein joka päivä. . .

Tänään tuttavani tuo kissanruokia ja makuualustan yms. kissan tavaroita, jotka jäivät tarpeettomiksi, kun tuttavani kissa kuoli vanhuuttaan. On niin surullista, kun lemmikki nukkuu pois. Mutta meillehän se on edullista saada ilmaiseksi ruokia, valjaat ym. kissan tavaroita, jotka otamme kiitollisuudella vastaan. Tuttava ei huoli mitään maksuksi niistä.