Pitkäperjantaina

Kristillinen kirkkokansa hiljentyy tänään muistelemaan Jeesuksen Kristuksen kuolemaa ristillä. Minua tuossa Raamatun kertomuksessa ei niinkään puhuttele se kärsimys ja tuska, jonka Jeesus koki, vaan se tapa, jolla hän lohdutti ja huomioi Marian, äitinsä ristin juurella.

Kuinka Marian on täytynytkään surra nähdessään poikansa kärsivän. Hän ei kuitenkaan voinut tehdä mitään auttaakseen poikaansa. 

Johannes, Jeesuksen opetuslapsi seisoi Marian vieressä ristin juurella.

"Vaimo", Jeesus kuiskasi, "katso poikasi!" Aivankuin hän olisi sanonut hyvästit äidille kertoen että nyt Johannes pitää äidistä huolen. Mielestäni tämä huolenpito ja hellä rakkaus äitiä kohtaan on hyvin liikuttavaa. Jeesus ei nurise ja valita kipujaan ja tuskaansa, vaan huolehtii äidistään. Kuolon tuskissaankin hän ajattelee äitiään - ja myös Johannesta, opetuslastaan. 

"Johannes", hän sanoo, "katso, äitisi!" Onko koskaan kuultu kuolevan huulilta tämän kauniimpaa - huolenpitoa, läheisten huomioimista ja rakkautta. Tuskan riuduttamana hän ei sano muuta kuin nämä muutamat sanat, joska riittävät selvittämään asian näille kummallekin. Johannes otti Marian kotiinsa ja huolehti hänestä. Jeesuksen rakkaus ihmisiä kohtaan kirkasti nyt Marian ja Johanneksen elämää.

 Sama rakkaus saakoon levitä kaikkien kristittyjen sydämiin tänä pitkänäperjantaina!