maanantai 21. marraskuuta 2011
Skitso
En mielestäni ole masentunut. Miksi minun yhä vaan on syötävä masennuslääkkeitä? Sitä kysyn lääkäriltäni, kun hän soittaa minulle. Ja miksi nyt skitsofrenialääkettäkin - - - Ystäväni, joka on tutustunut pariin skitsofreenikkoon, sanoi, etten minä ole skitso - Entäpä jos olenkin? Koko itsekuvani muuttuu ja äitini häpeävät lausunnot skitsofreenikoista saattavat alkaa elää mielessäni. Minua pelottaa, että luhistun tämän diagnoosin alle. Itsetuntoni murenee enkä halua elää. Apua! Mitä nyt enää on merkitystä ylipainolla, kun en kehtaa enää ihmisten ilmoille. Hyvin alkanut painonpudotus (touko-elokuussa hävisi yli 10 kiloa) on lopahtanut, koska syön Viennetta-jäätelökakkua suruuni ja lohdukkeeksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Äitini sai aikoinaan tuon diagnoosin, mutta hän oli silti meidän rakas äitimme. Serkkuni sairasti sitä, mutta oli erittäin ihana ihminen. Olen ollut harjoittelemassa suljetulla, käynyt vuosia ryhmässä, jossa useimmilla on tuo diagnoosi ja kaikki ovat aivan ihania ihmisiä.
VastaaPoistaEn silti usko, että sinulla on tuo sairaus. Syö rauhassa Viennettakakku ja aloita sen jälkeen ruokavalio uudelleen. Laihdutetaan yhdessä ja kannustetaan toisiamma!
Palaga, sie oot niin rohkaiseva. Skitsofreenikoista on julkisuudessa annettu aika rujo kuva. Ja äitini suhtautuminen tähän sairauteen on kummallinen. Hän puhuu siitä kuiskaten ja häpeillen. Isoäitini suvussa on/oli joitakin skitsofreenikkoja. En (ole) tutustunut heihin. Eipä kai tuo sairaus ihmisestä mörköä tee.
VastaaPoistaEi tee mörköä, Bamiella. Sitäpaitsi nuo diagnoosit ovat meidän ihmisten vajavaisia yrityksiä selittää asioita, joita emme täysin ymmärrä (kuten ihmismielen toimintaa).
VastaaPoistaSinun äidillesi skitsofrenia on ehkä hirveä sana siksi, että hänen nuoruudessaan mielenhäiriöstä tiedettiin vielä vähemmän ja sairaisiin suhtauduttiin sen vuoksi pelokkaasti.
Katso vaan valoisasti tulevaisuuteen ja tartu niihin hyviin asioihin, joita sinulla elämässä on. Diagnooseista ei tarvitse piitata, ellei niihin tarjottu hoito helpota oloasi.
Tuttu, vanhanaikainen ajatus - hylkää se mielestäsi! Kuka tässä on ihan terve!? Yksi sun toinen syö sitä sun tätä lääkettä ja kunhan täällä jotenkin pärjää ja elämänsä polkua yrittää kulkea. Nokka vaan eteenpäin. Voimahalit!
VastaaPoistaMillan, en halua että äitini alkaa pelätä minua. Niin, kovin vajavaisestihan osataan selittää ihmismielen toimintaa. Sadan vuoden kuluttua varmaan nauretaan nykyisille selitysyrityksille.
VastaaPoistaPilviharso, voimahalisi lämmittää mieltäni. Pidän pääni pystyssä ja suuntaan nokkani eteenpäin. Kyllä minä pärjään. Ei yks lääkärin reseptikirjoitus minua nujerra.
Ihanaa, kun ystävät kannustavat minua elämään eteenpäin.