Elämäni sujuu pikkuhissukseen. Mitään mainittavaa ei ole tapahtunut - tai ehkä se on kirjoitettava, että mieleni on valoisampi kuin aikoihin. Kevättalven synkät ajatukset ovat haihtuneet pois mielestäni ja otan päivän kerrallaan. mitään tulevaisuuden suunnitelmia ei ole.
Tapaamme mieheni kanssa kuntoutusohjaajia noin kerran viikossa. Heille tulee kerrottua elämäämme sen verran, ettei ole tarvetta kirjoittaa tänne juuri ole. Se on varmaan harmi teitä lukijoita ajatellen. Ensi tapaamisella on tarkoitus käsitellä seksuaalisuuttamme. Mitähän aiheesta rohkenen otta esille? Saas nähdä.
Laihdutusurakka polkee paikallaan. Olen sentään saanut itseni kävelylle melkein päivittäin, mutta en jaksa kovin reippaasti tallustella - eikä näinollen paino putoa. Ruokavaliossa olisi vielä korjattavaa. Enemmän kasviksia tarvittais.... Motivaatio ruoanlaittoon on nollassa. Tulee syötyä valmisruokia pääasiassa.
Ihanaa, kun puissa on lehdet ja kevään vihreys täyttää maisemaa. Minä niin pidän kevätkesästä!
Keväaika on tosiaan niin ihanaa (ellei ota huomioon koivuallergiaa - onneksi on lääkkeet!).
VastaaPoistaKiitos meemistä, jatkoin sitä ja jos haluat, niin siellä olisi vastatehtävää sinulle päin myös!