tiistai 16. joulukuuta 2014

Sairaskertomus

Oon ihan romuna. Selkää särkee, oikea jalka kipuilee, vasenta olkavartta jomottaa, sydän lyö epätahtiin. Olen stressaantunut, koska en ole vielä saanut kämppäämme järjestykseen.

 Kulkuväylä huoneesta toiseen on sentään selvä. Mutta pussukoita ja laatikoita on siellä täällä vielä. En tiedä, uskallanko panna loput äidin vaatteet (joita ajattelin jonkun voivan käyttää) pesu-koneeseemme pyörimään. Niissä on outo haju, jota epäilen homeeksi.

 Pesukone olisi huollettava ja palovaroitin testattava, onko sen patterit kunnossa. Paljon muutakin tehtävää pyörii mielessäni. Mutta joulun takia en aio enempää stressata itseäni. Otin esille pöydällemme joulukoristeita. Levitin punaisen liinan laatikoston päälle. Olen poltellut lämpökynntilöitä tulivuori-kynttilänalustalla. Torttutaikinalevyt panin pakkaseen. Ajattelin ensin heittää ne biojateastiaan... Olen siirrellyt huonekaluja mm. kääntänyt yhden pöydän parempaan asentoon. En ala kertoa, miten monimutkainen toimitus se oli. . .

Stressivatsani huutaa apua. En muistanut mainita siitä lääkärille tänään hänen luonaan käydessäni. Selkäni tutkittiin ja röntgenkuvattiin. Lääkäri sanoi, että seuraavan kerran, jos tulee sydänoireita, pitää mennä heti päivystykseen. Viimeksi sydänkivut kestivät 1½ tuntia, ennenkuin hiipuivat pois.

Sanoin ukkokullalleni, että annettaisko joulun mennä ohi - - - (tarkoitin: tekemättä siitä suurempaa numeroa. Ei joulukuusta, ei valoja parvekkeelle ja ikkunaan. Surullista! En jaksa luoda joulua meille. Äidin kuolema painaa mieltä. Menen peiton alle ja nukun huomisen päivän.



s


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!