Tulossa hulluksi

Mitä tapahtui, että pääsin rauhaan levottomasta mielialasta, joka vaivasi viikon? Rauha laskeutui mieleeni myrskyn jälkeen. Viikko meni sumuisessa humussa. Lääkkeetkö saivat aikaan oudon energisyyden ja levottomuuden. Vai olenko tulossa hulluksi?

 Ajatukseni laukkasivat asiasta toiseen, touhusin huoneessani: järjestelin vaatteitani ja papereitani. Suunnittelin makuukamarin siirtoa kirjastooni ja kirjaston tavaroiden muuttoa makuukamariin. Onneksi arvioin voimavaramme riittämättömäksi siihen hommaan. En keksinyt, ketä pyytää muuttoavuksi ja luovuin muuttosuunnitelmasta toistaiseksi. Mutta vielä minä sen suunnitelman toteutan yhteistyössä kavereiden kanssa. Kirjoitan paperille suunnitelman, miten muutto tehdään, etsin ja kutsun kaverit kantamaan tavarat huoneesta toiseen. Kirjastoni on käynyt ahtaaksi. On ostettava vaatekaappi pieneksi käyneille vaatteille,  jotka odottavat hoikentunutta minääni. Olohuoneen ovensuussa on tilaa kaapille. Mutta ensin on vietävä ex-televisio ynnä muut käytöstä poistetut laitteet pois olohuoneen nurkasta. Pääni on sauhunnut suunnitelmia, mutta mitään en ole saanut aikaan. No, sain sentään lattialla lojuvat vaatteet laitettua pahvilaatikkoon, jonka sain postimyyntiliikkeestä. Laatikossa tuli uusia vaatteita ja pikkupöytä. Uusi bleiseri ilahduttaa minua. Suunnittelin kirkkoon menoa uudet vaatteet päälläni. Mutta sisäinen vapina, ilmavaivat, käsien vapina ym:t hämmentävät oireet hävettävät minua niin että ujostelen ihmisten ilmoille menoa.

Olen kuunnellut radiota ja CD-levyjäni. Olen nauttinut musiikista, joka on ilahduttanut ja rauhoittanut myrskyistä mieltäni. Kuuntelin eilen kamarimusiikin helmiä; klassista musiikkia mm. Beethovenin, Mozartin, Bachin, Telemannin, Schubertin teoksia. Kuuntelin myös Katri Helenan laulua, Straussin valsseja ja kauneimmat häävalssit mm. Kielon jäähyväiset (Tarja Ylitalo), Ollaan niin kuin pääskyset (Risto Nevala), Metsäkukkia, Saarenmaan valssi. Pidän niistä.