maanantai 22. kesäkuuta 2015

Pamin lumoissa

Juhannus on ohi. Ei juhlittu. Niin mitäänsanomattoman tylsää, koska ei edes kokkotulia käyty katsomassa. Mieleni on muuttunut mustaksi ja onnellisuuden tunne kadonnut tuhkana tuuleen. Nieleskelen tyhjää ja haen keksipaketin keittiöstä. Ei nämä keksit ole mitään lalihduttajan ruokaa, mutten välitä. Vehnäjauhoja, sokeria, rasvaa (palmu, rapsi, kookos, palmunydin), vaniljanmakuinen täyte (20% sokeria), vanillinia, stabilointiaine (E407) ym. E-aineita vino pino.

Ahmin 10 keksiä putkeen ja alkaa ällöttää sokerin maku suussa. Alkaa tehdä mieli suolaista grillimakk,araa. YÄK! Sanoo järki, mutta en edes yritä torjua ajatusta rasvaisesta, suolaisesta hiukopalasta. Ja sitten nukkumaan, mutta jotta hetipian olisin autuaammilla mailla ajattelin nielaista ilta- ja yölääkkeiden lisäksi yliannoksen Loratzepamia. Klo 21.30 odottelen lääkkeiden vaikutusta. Mieheni nukkuu jo. Hän nukkuu 12-14-tuntisia uniaan. Nukumme yhdessä. Voi kun olis tehokkaampia rauhoittavia lääkkeitä. tuo pami on niin lyhytvaikutteinen ja hidas. Eikä pienet annokset tapa. Minä haluaisin kuolla! Olen nähnyt tätä elämää kylläkseni. En jaksa pitää yllä kulissia, että kaikki on hyvin. Elämä hymyilee - hetkittäin, mutta sitten taas vajoan synkkyyteen. Miten lienee sokeriarvoni nyt, kun mahasta imeytyy sokeriannos, joka oksettaa ja rasvamakkara, joka yököttää.

Päässä kohisee ja korvat suhisevat. Verenpaine on varmaan koholla. 151/80 . Pulssi 78.
Verensokeri 8,6.ei ole mitään syytä huoleen. Ei mitään hälyttävää. Hyvää yötä!




1 kommentti:

Kiki kirjoitti...

Kovasti toivoisin löytyvän jonkun sanasen, mutta itse samassa suossa välillä tarpovana tiedän ettei sellaisia sanoja ole. No, ainakin tiedän olla kommentoimatta sulle niitä klassisia neuvoja mitkä pistää eniten veetuttamaan kuten "Jos vähän reipastut ja käyt vaikka kävelyllä?"