Päivän sankarillinen ponnistus

Joulu Loppiaisineen on muistoissa. Ostin marras- joulukuussa lahjaksi itselleni Kiinasta vaatteita ja koruja 2-6 euroa/kpl. sain postista tänään 10 pakettia, jotka ovat vielä avaamatta. Pahoin pelkään, etteivät vaatteet sovi päälle. Yhden mekon sain jo aiemmin kokoa XXXXXL (suurempaa ei voinut tilata). Mekko on tiukka. Kuinka pieniä nuo kiinalaiset ovatkaan, ihmettelen. Tuo kokomerkintä on erilainen kuin Suomessa, koska suomalaiset ja ruotsalaiset vaatteet kokoa 2XL sopivat päälleni.

Noo, jos vaatteet eivät sovi mulle niin kaipa niille löytyy joku, jolle ne mahtuvat. Onhan minulla hoikkia tutun tuttuja täällä ja siellä täällä Suomessa, joille niitä vois tarjota.

Kävelin vajaan kilometrin matkan K-Citymarketin aulaan hakemaan niitä paketteja. Läksin reippaasti kotipihalta ja jo 200 metrin päässä kipu oikean polven alapuolella alkoi vaivata. Piti hidastaa vauhtia ja oli pakko seistä noin joka100. askelparin jälkeen ja kuulostella, hellittääkö kipu. Ei hellittänyt. Otin  autojen parkkipaikalta tavarakärryn tueksi viimeiselle n.50 metrin matkalle. Laahustin marketin hedelmähyllyille ja heitin kaksi viinirypälepakettia kärryyn. tummia ja ja vihreitä rypäleitä. Etsin nenäliinoja ja jouduin laahustamaan edestakaisin ennenkuin näin myyjän, jolta kysyin, mistä löydän nenäliinoja. Huomasin paperihyllyille mennessä puisia henkareita, joita olen kaivannut. Muoviset taipuilevat paksujen painavien takkieni alla. Ostin siis ne 4 puista Myhome puisia henkareita hintaan 4,99 euroa. Olen tyytyväinen, kun nyt on mahdollisille vierailleni ripustimet, joille asettaa takit.

Kutsun synttäreilleni ainakin 6 tuttavaa+ystävää. Suunnnittelen, mitä heille tarjota. Mitä heille juttelen. Miten ottaa heidät vastaan.

Marketista pois ulko-ovelle kävellessäni polven alapuolella oleva lihas kramppasi ja tuntui kuin joku olisi pistänyt puukolla. Puukon iskuja tuli vähän väliä kävellessäni ulos odottelemaan taksia, jonka tilasin viemään minut kotiin. Pitänee laittaa kylmä kääre kipupaikkaan, jota nyt kotona kuumottaa kuin olis tulessa. Harmittelen, etten ostanut apteekista pakkauksia, jotka voi pakastimessa äkkiä saada kylmäksi. Ostin sieltä vain Buranaa kipuun. Muutossa uuteen asuntoomme sellainen pakkaus, joka minulla oli, on kadonnut. Yhtä jos toistakin on viety alakerran varastoon. Kirjoja laatikoittain jne.

Marraskuun mietteitä

En ymmärrä, miksi mieheni menee nukkumaan noin klo 18 aikaan joka ilta. Jään yksin viettämään iltaa  - kissojemme kanssa tosin. Nekin kyllä rauhoittuvat nukkumaan, kunhan saavat ilta-aterian, jota ne rupeavat minulta naukumaan, kun näkevät mieheni menevät makuuhuoneen sängylle iltaisin.

Onneksi on tämä blogimaailma, johon olen kiintynyt. Illasta kuluu monta tuntia lueskellen tutuiksi tulleita blogeja ja myös uusia tuttavuuksia, joita löydän blogituttavieni blogilistoilta.

Marraskuu jo puolessa välissä. IHANAA, ettei masennus ole iskenyt mieleeni tänä syksynä. Vielä pitää jännittää tammikuun loppuun, ettei vaan kaamosmasennus synkennä mieltäni. No, luulen selättäväni ne tunteet. Olenhan jo niin monena syksynä ja alkutalvena opetellut elämään alakulon kanssa ja selättämään masentumisen. Liikunta ja maalaaminen auttavat minua parhaiten siinä. Ulkoilu tosin on aika haasteellista lumisohjoisilla jalkäkäytävillä ja hämärinä päivinä. Mutta voihan sitä voimistella sisällä - aina hengästyksiin asti. Kissojakin voi aktivoida heittelemällä niille leluja ja suklaapaperipalloja. Nekun näyttävät pyöristyvät liikaa - ja tahtovat vain makoilla vuoteellamme päivät pitkät. Varsinkin mustavalkoinen kissamme kyllä lähtee leikkimään mielellään leluillaan, kunhan niitä heittelen menemään.

Tilasin sellaisen hiirilelun, joka lähtee liikkeelle, kun sitä koskee. Kestää tosin pari kolme viikkoa ennenkuin se tulee jostain Kiinasta. Ei maksanut paljon, vain 2 euroa + postituskulut 4 euroa.

Tilasin myös itselleni - mekkoja ja koruja muutamalla eurolla/kpl. Postilakon takia niitä saa odotella perille ensi vuoteen asti. HARMI!

Sininen kausi

Piittaamatta kevään mustavalkoisesta muodista ostin sinisen tunikan ja siniset tossut.

Ostin myös laivastonsinisen villatakin ja veluurihousut. Olen oikein tyytyväinen ostoksiini.

Minulla on siis sininen kausi meneillään. Pidän nyt todella paljon sinisistä vaatteista ja asusteista. 

Sininen on taivaan ja meren väri. Se mielletään viileäksi ja etäiseksi sekä myös rauhoittavaksi ja luottamusta herättäväksi.

Kukkakuviot tunikassa ja tossuissa herättänee hempeämpiä ja hellyttäviä tunteita.

Mainittakoon tässä, että Fazerin sininen -suklaa on herkkuani.