lauantai 11. maaliskuuta 2017

Rennosti


Joo, mitäpä sitä rehkimään joka päivä. Vapaapäiviäkin on vietettävä kotitöistä ym. mitä yleensä teen arkena.

Olen lueskellut lukulistani blogeja ja monenlaista kohtaloa on tullut eteen. Olen jopa tullut ajatukseen, että olen aika onnekas. Nyt kun ei masennus enää vaivaa niin elämä tuntuu kivalta. Terveenä on mukava olla ja näitä mukavia päiviä on ollut jo pitempään. No, jo oli aikakin saada parempia päiviä elämäänsä. Monta vuotta meni masennuksen kourissa. Eikä elämä todellakaan tuntunut kivalta.

Nykyinen asuntommekin on mukava. Keittiön ja olohuoneen ikkunasta näkyy luontoa = puisto, ja kauempana lassten leikkikenttä keinuineen ja rakennelmineen. Makuuhuoneittenkaan ikkunan vastapäätä lähellä ei ole taloja vaan oman talomme lasten leikkipuisto ja iso nurmikkoalue. Puut ja talomme ulkorakennukset peittävät kauempana kadun toisella puolen olevia taloja, joten naapuritalon ikkunasta ei suoraan näe meille sisään.

Talossamme asuu rauhallista väkeä. Mitään ikäviä selkkauksia ei ole tapahtunut. Vähän ääniä kuuluu yläkerrasta, mutta ne eivät ole meitä häirinneet. On se mukavaa, kun olemme saaneet asua tässä talossa.

Olemme onnekkaita, kun ei nyt ole mitään valittamista asumisestamme ja olemme saaneet olla terveinä.

Ei kommentteja: