lauantai 31. joulukuuta 2016

Tervehdys ystäville


Tänä iltana,
uuden vuoden kynnyksellä,

kuiskasin pienen toiveen:



Anna ystävilleni kaikkea hyvää

tulevaan vuoteen! 

Anna tähti oppaaksi
eteenpäin johdattamaan,
kuu tietä valaisemaan ja 
aurinko lämpöä antamaan.

Anna iloa päiviin, 
anna uskoa ihmeisiin,
anna enkeleitä rinnalle kulkemaan.


Tästä vuodesta kiitän, 
ystäväni siihen liitän. 



Toivotan teille paljon hyvää,

vuodelle tulevalle hymyä syvää.





maanantai 26. joulukuuta 2016

Tapaninpäivänä


Jouluaatto meni meillä ilman suurempia juhlallisuuksia. Söimme hyvin. Vietimme koti-iltaa katsellen televisiota. Jo aaton aattona, perjantaina, kävimme saunassa, koska silloin oli meidän saunavuoro. Päätimme olla lahjomatta toisiamme tänä jouluna. Vain kissamme saivat "lahjana" ison kimpaleen lohta, jota ne söivät halukkaasti. JOULU ON MILTEI OHI. Tämä tapaninpäivä kuluu yhtä hiljaisesti kuin jouluaatto ja joulupäivä. 

Olen ihaillut joulukortteja, joita tuli iso pino.



Joulupukkikortteja tuli eniten.
Tonttukorttejakin tuli muutama.




Ja sitten tuli pari joulutervehdystä, joissa oli kynttilöitä ja lahjapaketteja.
Ja pari joulunlapsikorttia, joissa Jeesus, Maria ja Joosef.


Olen ilahtunut joulukorteista. Niitä oli kiva saada niin monta.

maanantai 12. joulukuuta 2016

Joulu lähestyy


Joulu lähestyy. Lapsille kerrotaan, että tontut kurkkivat ikkunoista. Siitä ollaan monta eri mieltä, onko lapsille hyvä kertoa moista satua. Toiset ovat sitä mieltä, että se on hyvä keino saada lapset käyttäytymään kiltisti. Toisten mielestä moinen pelottelu on turhaa.

Itse olin lapsena liiankin kiltti ja vanhempieni toivomusten mukaan toimiva. Ei sekään ole oikein tervettä, ettei uskalla sanoa omaa mielipidettään ja sopeutuu vanhempien kaikkiin oikkuihin.

Meillä tulee varmaan olemaan rauhallinen joulu. Istumme iltaa ukkokultani kanssa ja katselemme lahjoja, joita toisillemme olemme ostaneet. Varmaan seuraamme televisio-ohjelmia ja syömme hyvin. Emme ole kutsuneet ketään kyläilemään luonamme. Saa sitten nähdä eksyykö kukaan luoksemme joulun pyhinä.

Meidän molempien, ukkokultani ja minun vanhemmat ovat jo poisnukkuneet, joten emme vieraile edes heidän luonaan enää. Ukkokullan aikuisilla lapsilla on omat perheet  kaukana meistä. Ei jouluna viitsi matkustella satoja kilometrejä heitä katsomaan. Heillä on omat joulumenonsa, tuskin he kaipaavat vanhuksia hidastamaan jouluriemujaan.

Joulussa ei ole enää sellaista taikaa kuin oli lapsena. En erityisemmin odota joulua. Lahjojen saamisessakaan ei ole sellaista hohtoa kuin oli lapsena. Lahjojen antaminen jää vähiin.

Mutta silti, onhan joulu erityinen aika vuodesta. Yritämme tehdä siitä mukavan toisillemme, ukkokultani ja minä. Ja kissamme saavat ison annoksen lohta, josta ne erityisesti nauttivat.