Ajatukseni lyövät tyhjää. On jotenkin niin sanoinkuvaamattoman tylsä olo. En ole saanut tänään mitään aikaseksi. Vaan eipä olisi tarvinnutkaan mitään sen kummempaa yrittää. Olen antanut itselleni luvan vain lorvia viikonloput. Mutta olisihan se paljon kivempaa raportoida, että sain aikaan sen ja tuon homman. Saavutin tavoitteen ja kävin ulkona lenkillä.
Mutta kun ei tee mieli pois kotoa eikä ajatukset lennä. Ulos lähtiessä olisi puettava talvivarustus päälle ja saatava kengät jalkaan. Kenkien kanssa olen miltei avuton, koska vatsamakkarani ovat tiellä kumartuessani laittamaan kenkiä jalkaan. On suorastaan ponnistus eli tosi vaikea urakka saada kengät jalkaan. Eikä aina viitsi pyytää miestä apuun. Siispä olen oleillut sisällä, pääasiassa Facbookia lueskellen ja sähköposteja lähetellen.
No, huomenna alkaa arki ja siivotaan. Onneksi siivooja tulee apuun niin ei tarvii koko kämppää siistiä. Kunhan saan tavarat järjestykseen ja kämpän siihen kuntoon, että täällä voi pestä lattiat ja viedä matot ulos.
Tiistaina menen Yhteisötaideryhmään. Saas nähdä, mitä ryhmän vetäjä on keksinyt päämme menoksi. Sitten iltapäivällä käyn mikrotukihenkilöni kanssa ostamassa uuden näytön tietokoneeseeni. Hän on sitä mieltä, että vanhan tietokoneen saa vielä henkiin, kunhan siihen pannaan uusi kiintolevy entisen hajonneen tilalle. Minä olin jo hävittämässä koko koneen. Mutta olishan se hyvä saada toimimaan, että saisin korpuilta kuvani ym.t tiedostot läppäriini, jotta niitä vois käyttää. Läppärissä kun ei ole korppuasemaa... Muitakin tietokoneongelmia on ratkottava mikrotukihenkilön kanssa.
Mutta nyt on mentävä pitkäkseen. Selkäni ei anna istua kauan vaan rupeaa vihoittelemaan ja kipuilee, kun istun pitempään. Hyvää uutta viikkkoa ja tervetuloa maaliskuu!
Mutta kun ei tee mieli pois kotoa eikä ajatukset lennä. Ulos lähtiessä olisi puettava talvivarustus päälle ja saatava kengät jalkaan. Kenkien kanssa olen miltei avuton, koska vatsamakkarani ovat tiellä kumartuessani laittamaan kenkiä jalkaan. On suorastaan ponnistus eli tosi vaikea urakka saada kengät jalkaan. Eikä aina viitsi pyytää miestä apuun. Siispä olen oleillut sisällä, pääasiassa Facbookia lueskellen ja sähköposteja lähetellen.
No, huomenna alkaa arki ja siivotaan. Onneksi siivooja tulee apuun niin ei tarvii koko kämppää siistiä. Kunhan saan tavarat järjestykseen ja kämpän siihen kuntoon, että täällä voi pestä lattiat ja viedä matot ulos.
Tiistaina menen Yhteisötaideryhmään. Saas nähdä, mitä ryhmän vetäjä on keksinyt päämme menoksi. Sitten iltapäivällä käyn mikrotukihenkilöni kanssa ostamassa uuden näytön tietokoneeseeni. Hän on sitä mieltä, että vanhan tietokoneen saa vielä henkiin, kunhan siihen pannaan uusi kiintolevy entisen hajonneen tilalle. Minä olin jo hävittämässä koko koneen. Mutta olishan se hyvä saada toimimaan, että saisin korpuilta kuvani ym.t tiedostot läppäriini, jotta niitä vois käyttää. Läppärissä kun ei ole korppuasemaa... Muitakin tietokoneongelmia on ratkottava mikrotukihenkilön kanssa.
Mutta nyt on mentävä pitkäkseen. Selkäni ei anna istua kauan vaan rupeaa vihoittelemaan ja kipuilee, kun istun pitempään. Hyvää uutta viikkkoa ja tervetuloa maaliskuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!