perjantai 31. toukokuuta 2013

Jotain keveää

Haluaisin kirjoittaa jotakin keveätä ja mukavaa luettavaa. Mutta mieleni raskas ja väsähdin suihkussa käytyäni. Mieheni ilme sai ajattelemaan, että hän taitaa olla kans' raskan mielin.

Kesä on kauneimmillaan. Mm. metsämansikat, voikukat, syreenit, omena- ja kirsikkapuut sekä kukkatarhani lemmikit kukkivat.


Keräsin lemmikkejä maljakkooni ja ihailen niiden vaatimatonta kauneutta, herkkän sinisiä ja valkoisia terälehtiä. . .

Aurinko jäi poutapilvien taakse. Tästä päivästä ei tule niin lämmin kuin eilisestä. Viikonlopuksi luvassa sadetta. Luonto janoaa vettä. Minua janottaa vanha suola. Muistelen nuoruuteni kauniita hetkiä rakkaiden ystävien kanssa - ja mietin, miksi jäin sinkuksi vuosikymmeneksi haikailemaan ja hamuamaan kumppania, aviopuolisoa.

Melodian mestari Francis Goya soittaa kitarallaan ihania ikivihreitä iskelmiä, suomalaisten suosikkeja, lumoavia latinalaisrytmejä ym. Jään kuuntelemaan CD-levyäni.

Ei kommentteja: