torstai 20. syyskuuta 2012

paniikkia ja päänsärkyä

Keskiviikkoaamuna heräsin klo 6 ja mielessäni oli melkein ensimmäisenä, että minulla on psykiatrin luo meno klo 9:ksi. Käyn suihkussa. Vedän vaatteet päälleni niin nopeasti kuin ne saan. Harmittelen sitä, että lonkkani ovat jäykät ja nilkkasukkien veto jalkoihin on vaikeaa. Jonkin aikaa ähellettyäni saan vaatteeni järjestykseen.

Tulee kiire vessaan. Vihertävä luiru velli sotkee takapuoleni. On pestävä se. Vesi roiskuu lattialle ja niin huomaan, kuinka pölyistä ja likasta vessassa on. Pyyhin lattian kuivaksi. Kun selkääni alkaa särkeä, käyn hakemassa Paratabsin. Lattian pyyhkiminenkö on saanut minut hengästymään ja käteni vapisemaan. Siinä ohessa silmissä vilistää sahalaitaa. Migreenihän tästä puuttuukin, ajattelin. Kipu iski silmien väliin ja oikealle päälaelle. Tuli kuuma ja vaikea olo. Hiostutti. Rintaan alkoi koskea. Sydänkohtausko tähän hätään vielä iskee, ajattelin.

Kävin pitkäkseen vuoteelle. Yritin rentoutua, kuvitella kivut ja ahdistuksen pois. Ihme kyllä nukahdin kymmeneksi minuutiksi.

Mietin, että on mentävä taksilla psykiatrille. Aikaa on kulunut niin, että bussilla en ehdi  psykiatriakeskukseen.  Otan käteeni puhelimeni. Sahalaita silmissäni haittaa numeroiden etsimistä. Soitan psykiatrille, etten pääse tulemaan tänään. Lääkäriaika laitetaan parin viikon päähän.

Harmittaa. Diagnoosihaastattelu ei etene nyt.

2 kommenttia:

Vuokko kirjoitti...

Tunnen suurta myötätuntoa sinua kohtaan - voi kun tuon masennuksen, pahan mielen voisi puhaltaa pois.... Ja tiedätkö mitä, minusta tuntuu, että se vielä kaikkoaa....

bamiella kirjoitti...

Juu, ei masennusta; menee lujaa puuta päin. Metsä ympärilläni humisee. En näe metsää puilta.