Täällä jälleen

Piiiiitkä huokaus ja PAHOITTELUNI, että meni näin kauan ennenkuin sain uuden salasanan ja blogini taas käyttööni. Ongelma lienee nyt ratkaistu ja voin jatkaa tarinaani.

Yön hiljaisuudessa on hyvä ajatella ja muistella kulunutta puolta vuotta, minkä olin hiljaa:
LYHYESTI
- Alkuvuoden olin aika lamassa
- keväällä lumien alkaessa sulaa suunnittelin itsemurhaa
- kesä-heinäkuussa pääsin pahimmasta masennuksesta

Ja nyt olen taas vedossa. Elämä tuntuu mielekkäältä ja suunnittelen tulevasisuutta toiveikkain mielin.