tiistai 27. joulukuuta 2011

Piristävää


Ystävien kanssa rupattelu piristi minua. Olen iloinen, kun sain yhteyden kahteen ystävääni ja kertoilin heille kissojen leikkiä joulukuusessamme ja kuusen koristeiden kanssa. Nuorimmat kissat näkivät muovikuusen ensimmäistä kertaa ja siitä niille on ollut iloa koko joulun.

Turhuuksien turhuus


Joulukuu on lopuillaan. Joulu on vietetty. Mieli maassa ja unet kaikonneet. Nukuin sentään pari kolme tuntia. Heräsin ahdistuneena ja väsyneenä.

Raamautusta Saarnaajan kirjan alusta luin mielialaani kertovaa ja unessani nähtyä:

Turhuuksien turhuus, sanoi Saarnaaja, turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta!

Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstä, jolla hän itseään rasittaa auringon alla?

Sukupolvi menee, sukupolvi tulee, mutta maa pysyy ikuisesti.

Aurinko nousee, aurinko laskee, ...
Tuuli menee etelään ja kääntyy pohjoiseen,
kiertää kiertämistään, ja samalle kierrolleen tuuli palaa. ...

Kaikki sanat uupuvat kesken, kukaan ei saa sanotuksi kaikkea.
Silmä ei saa näkemisestä kylläänsä eikä korva täyttään kuulemisesta.

Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina, mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen: ei ole mitään uutta auringon alla. Vaikka jostakin sanottaisiin: katso, tämä on uutta, on sitäkin ollut jo muinoin, kauan ennen meitä.

Menneistä ei jää muistoa, eikä tulevistakaan - mennyt on unohdettu, ja tulevakin unohdetaan kerran.
- - - -

Vielä minä näin auringon alla:

oli oikeuspaikka - ja siellä vääryys,

oli tuomioistuin - ja sielläkin vääryys.

Minä ajattelin itsekseni:

Jumala tuomitsee oikein,

niin syyttömän kuin syyllisen,

sillä jokaisellla asialla ja teolla on aikansa.

- - - -

Minä katselin sitten kaikkea sortoa, jota

harjoitetaan auringon alla.



Katso: sorrettujen kyyneleet!

Ei ole heillä lohduttajaa.

Katso: sortajien väkivalta!

Eikä lohduttajaa ole.



Silloin minä ylistin vainajia, jotka ovat kuolleet - ylistin onnellisimmiksi kuin ovat ne, jotka vielä elävät; ja näitä kumpiakin onnellisemmaksi ylistin sitä, joka ei ole syntynytkään ja jonka ei ole tarvinnut nähdä sitä pahaa, mitä auringon alla tapahtuu.

Minä näin kaikessa vaivannäössä, työssä ja menestyksessä vain ihmisten keskinäistä kateutta. Tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.


VOI ITKU !

- olen turhautunut

- olen surullinen

- olen ahdistunut

- olen pettynyt

- olen uneton

- olen masentunut


maanantai 26. joulukuuta 2011

Humpuukia

Odotin joulua koko joulukuun ja jouluaatto meni ihanan flown pyörteissä.

Kerron vain lyhyesti, että joulupäivä toi tietoisuuteeni ajatuksia, joita en ole tarkemmin ennen miettinyt. Ajatusmyllyni jauhoi huolta, pettymystä, joulun sanomaa, ihmisen viheliäisyyttä, pelkoa.

Joulupäivänä ajattelin synkästi, että JOULU ON HUMPUUKIA.

Nyt Tapaninpäivänä on pimeää, märkää, liukasta ja olen masentunut.
Toivottavasti sinulla oli iloisempi joulu.