lauantai 30. lokakuuta 2010

Lokakuun lopussa

Lokakuukin on jo pian muistoissamme, mutta minä en tästä ajasta ole paljoa kirjoittanut, koska mitään erityistä kirjoitettavaa ei ole. Päiväni kuluvat suhtkoht samanlaisina ja mielialani on tasaisen harmaa. Hiukan ilahduin, kun satoi lunta maahan ja oli pientä pakkasta. Maisema oli hetken aikaa talven lumoissa. Mutta pian lumet sulivat pois, satoi vettä ja tänäänkin on pari astetta lämmintä ulkona niin että aamulla leijailleet lumihiutaleet sulivat maahan tultuaan heti.

Kissat keksivät kaikkea uutta, jota saa päätä puistellen seurata.



















Kissat ovat keksineet, että television päältä ponnistamalla pääsee kirjahyllyn päälle. Televisio pompahtaa aina kun kissa ponnistaa siltä ylös hyllylle. Eilen kuulin kovan tomähdyksen kirjastostani ja hetken mietin, mitä kissat kaatoivat. Tarkastin asuntoamme ja löysin television lattialta. Se oli pompahtanut pöydältä alas. Ajattelin, että se on nyt mennyttä. Mutta eipä ollutkaan, vaan toimii edelleen, vaikka sai aikamoisen töyssyn kumahtaessaan lattialle. Ja kissat ihmettelivät kirjahyllyn päällä, että mites täältä tullaan alas, kun televisio ei ole paikoillaan.


















4 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Pienet karvaiset huligaanit :)

Mimosa kirjoitti...

Suloisia rasavillejä! Onneksi ei käynyt pahasti. Vaan oikeastaan hyvästi- kissat pääsevät korkeuksiin :o)

Päivi kirjoitti...

Kirjahyllyä rakastavat kissat ovat ihania.

ripsu kirjoitti...

Ihania kisuja sulla.
Kyllä ne aina paikkansa löytävät.. kissat meinaan.
Itselläni on vain yksi tällä hetkellä..
Kaikkea huvää sulle! =)