tiistai 29. joulukuuta 2009

Mennyttä ja tulevaa

Aika kuluu ... Vuorokausi vasta vaihtui.

Parin päivän päästä alkaa uusi vuosikymmen. Muistoihini ei ole jäänyt paljoakaan vuosilta 2000-2009. Olen autuaasti unohtanut suurimman osan vuosikymmenestä. Vai pitäisikö sanoa, että nyt en saa kosketusta viimeksi kuluneisiin vuosiin - tai siis palautettua mieleeni mitään erityistä viimeksi kuluneilta vuosilta.

Tätäkö on vanhuus? Lapsuus tulee mieleen paremmin kuin eilinen päivä. Aurinkoiset kesät ja naapurin lapset. Lapsen suuret surut ja pettymykset sekä hymyilevä hoitotäti. Päivi-nukke ja Tiina-kissa. Tarvittaisiin toinen blogi, jonne nämä tarinat sopisivat. En ala muistelemaan menneitä tässä ja nyt.

On aika katsoa eteenpäin ja uskoa valoisaan tulevaisuuteen. On aika rakastaa, iloita ja elää rauhassa sekä unohtaa mieltä masentavat menneisyyden möröt ja kummitukset. On aika elää tässä hetkessä NYT.

sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Joulun jälkeen tulevaisuutta kohti

Kuusimetsä, aamupäivän sininen hämärä, mökin ikkunan maisema lumosi minut jouluna. Äidin jutustelu ja veljeni lasten kiljahdukset havahduttivat minut unelmistani ja muistoistani tämänvuotiseen joulupäivään. Jouluaattoillan tapahtumista jäi iloinen mieli ja positiivinen tunnelma mieleeni. Lapset saivat mieluisia lahjoja. Aikuiset hymyilivät ja myhäilivät lapsia seuratessaan. Digikuviksi ja videolle tallentui hämäriä otoksia kynttilöiden ja jouluvalojen loisteesta ja lasten touhuista lahjojen kimpussa.

Turhaan jännitin, miten jaksan sukulaisteni joukossa kolme päivää. Kaikki meni hyvin. Söimme jouluateriat hyvällä ruokahalulla. Mutustelimme suklaata yltäkyllin. Nyt on siirryttävä kevyelle linjalle ja aloitettava uusi elämäntapa ennätyspainoisena. Viimeisiä suklaapaloja mutustellen tässä yritän tsempata itseäni aloittamaan jokapäiväisen liikunnan ja kevyemmän ruoan valmistuksen. Eineksiä pitää tarkkailla, mitkä niistä sopii laihduttajalle. Ehkä Keventäjissä on vinkkejä...Suklaa on jätettävä varmaan kokonaan - tai vähennettävä minimiin - patukka viikossa ...

Vuoden lyhyimmät päivät on takana ja edessä valoisa tulevaisuus. Kesää odotellessa vielä palellaan pakkasessa monta päivää, mutta uskon, että tästä vielä elämä paranee.

lauantai 19. joulukuuta 2009

Joulua odotellen

Joulu lähestyy ja onneksi kaikki lahjat, joita sukulaislapsille suunnittelin, on ostettu ja lähtövalmiina jouluaattona vietäväksi perille. Vähän harmittaa, etten voi viettää jouluaattoa ja 1. joulupäivää mieheni kanssa. Mutta jonkunhan on hoidettava kissat eikä mieheni haluaisikaan lähteä sukulaisteni luo äitini kanssa. En minäkään hihkuen keikkuen matkusta pois kotoa jouluksi. Onneksi toiseksi joulupäiväksi tulemme sentään jo kotiin.

Joulusta tulee sitten ihan väkisin nettipaastopäiviä. Siksi toivotan nyt kaikille lukijoilleni (ettei tässä unohdu)


OIKEIN MUKAVAA JOULUA 2009
JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2010 !

ILOA, RAKKAUTTA JA RAUHAA SYDÄMIINNE !

toivottaa Bamiella

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Ajatuksia maatilapeliä pelatessa

Ostaa eläimiä, puita, kasvien siemeniä, aitoja, portteja, pylväslamppuja, rakentaa maatilaa, pihapiiriä, hevoshakaa. Aluksi tämä kaikki tuntui mukavalta puuhastelulta. Mutta jo pari viikkoa puuhasteltuani aloin muistella niitä kuukausia, joita elin ihan oikeasti maalla. Tutustuin lehmiin ja hevoseen sekä niiden hoitoon. Olin mukana heinänteossa entisaikaisin tavoin heinäseipäineen ja haravoimisineen. Ne oli kaikki uutta ja mielenkiintoista työtä, jota seurasin pikkutyttönä.

Mutta maalaistalon sosiaalinen elämä oli hankalaa. Jo savon murre eteläsuomalaiselle kirjakieltä puhuvalle tytölle aiheutti päänvaivaa. Maalaismiesten naista arvostamaton asenne näkyi kaikessa niin, että tunsin olevani pohjasakkaa, koska olin tyttö. Arvostetuinta oli työ, jossa pärjäsi miesten voimin kuten esim. heinänluonti heinäseipäille ja metsätyöt hevosen kanssa.

Töiden jako naisten ja miesten töihin maalla on jälkeenpäin minua ajatteluttanut kovasti. Nykyäänhän maalaismies saattaa vaihtaa vauvan vaipan siinä kuin nainenkin, mutta entisaikaan sellaiseen ei ”oikea mies” ryhtynyt. Ruuanlaittokaan ei ole niin selkeästi naistentyötä kuin se oli kauan sitten maalla.

En tiedä nykyisestä maatilanpidosta, mutta ennen muinoin se oli kovin työlästä ja rasittavaa, kuluttavaa ja fyysistä voimaa kysyvää. Luulen, että nuo Facebookin maatilapelit antavat aika helpon ja yksioikoisen kuvan maatilan pidosta. Moni asia niissä on pielessä. Esim. satoa tulee aina, kun siemenet kylvää olipa vuodenaika mikä tahansa. Lehmiä tarvitsee lypsää vain kerran vuorokaudessa. Samalla tilan pellolla voi kasvattaa esim. riisiä ja auringonkukkia. Samalla tilalla kasvavat banaanipuu ja kuusi. Siinä nyt pari esimerkkiä.

perjantai 11. joulukuuta 2009

Maatiloilla


Maatilani Facebookin FarmTownissa on hiukan suurentunut, saanut lumisia havupuita ja ladon. Joulupukki on laskeutunut reellä farmin pellolle ja osa lahjapaketteja on reen pysähtyessä kimmonnut hangelle lojumaan. Vietän farmilla aikaa enää noin tunnin verran päivässä, keräilen naapureiden (=kanssani pelaajien) lahjat ja lähetän heille lahjat ja kierrän naapureiden tiloilla tekemässä parit työrupeamat. Niin, ja teen tietysti töitä pelloillani. Talvesta huolimatta farmilla voi kasvattaa auringonkukkia ja joulukukkia (mikä lie suomeksi "pointsettia"). Muutakin tietenkin voisi kasvattaa, mutta minä kasvatan kukkia. Pointsettiasta saa kokemuspisteitä enemmän kuin vihanneksista tai juureksista.

Maatilani Farmvillessä on aikamoinen Amerikan unelma. Siellä on Joulupukin työpaja ja iso piparkakkutalo.







Onhan siellä eläimiäkin. Lampaita, sikoja, vuohia, kanoja, hevosia ja poroja.




Kumma vaan kun tykkäävät olla ulkona, vaikka maassa on lunta.


sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Hyvää itsenäisyyspäivää ja 2. adventti-sunnuntaita !

Kappas vain! Monta päivää on mennyt enkä ole muistanut päivittää blogiani. On ollut muuta puuhaa niin paljon. Olen kiertänyt kaupungilla katsomassa ja ostamassa joululahjoja veljen lapsille ja lapsen lapselle, äidille ja miehelleni. Muita en sitten taida lahjalla muistaakaan tänä vuonna. Postimyyntifirmasta tilasin joulukoristeita ja kosmetiikkaa miehelleni ja minulle.

Niin ja sitten ison osan ajastani on nyt vienyt Facebookin maatilapelit.



FarmTownin farmini on osittain lumen peitossa. Siellä on talvi ja lampi on jäässä. Pahin into alkaa jo laantua. Ensimmäiset päivät meni pääksytysten noita pelejä pelaten. Sen verran ne oloani kohensi, että olen saanut vähän kotitöitäkin tehdyksi. Onneksi siivousta ei tarvitse kokonaan tehdä itse, koska olemme palkanneet siivoojan joka käy kerran kolmessa viikossa siistimässä asuntomme. Ihanaa, että hän tulee taas huomenna ja käy vielä ennen joulua.




Tänään lauletaan "Oi maamme Suomi synnyinmaa, soi sana kultainen". Vietetään itsenäisyyspäivää ja samalla myös toista adventtisunnutaita. On kaksi hyvää syytä sytyttää kaksi kynttilää ikkunalle.