maanantai 30. marraskuuta 2009

Luovuutta Naamakirjan pelien parissa



Olen nukkunut pitkiä öitä ja torkkunut päivällä nojatuolissani. Olen nukkunut päiväunia ja sitten viime yönä heräsin klo 3 aikoihin ja menin nettiin. Innostuin Facebookin FarmTown- ja FarmVille-peleistä. Rakensin maatilaa kasveineen, eläimineen, rakennuksineen ym. Aamutorkkujen jälkeen meni taas tuntikausia em. pelejä pelatessa. Jäin koukkuun! Heti huomenaamuna on mentävä katsomaan, kuinka sato on kasvanut farmillani. Oikeastaan on ihme, että yleensä innostuin moisesta, kun olen tähän asti karttanut kaikenlaisia Naamakirjan pelejä ja sain kutsuja FarmTowniinkin, mutta ajattelin, ettei mua kiinnosta tommonen. Kyllä kiinnostaa!

En siis ole ihan lamassa, vaikka siipi viistää maata kaamoksen takia. En ole tänään edes verhonraosta ehtinyt katsoa ulos. On pitänyt pitää valoja koko päivän, että yleensä näkee toimia jotenkin. On ollut pimeä, pilvinen ja sateinen päivä. Mutta minun ajatukseni lensivät farmia rakentaessa - ja harmi kyllä! - tuli tuhlattuakin siihen peliin vähän rahaa, pari kolmekymmentä Amerikan dollaria. Hitsi vieköön! Pyörsin päätökseni, etten käy kukkarolla, kun sitä peliä voi pelata ilmankin, mutta nopeammin etenee, kun on käteistä farmin tilillä. No, olisihan tuon dollaripinon voinut huonomminkin käyttää. Pitäähän niistä harrastuksistaan vähän maksaakin.




Tässä nurkkaa farmistani.
Lampaita on tarkoitus ostaa lisää (lammashaka ei näy kuvassa), kunhan olen hankkinut lisää rahaa työskentelemällä ystävien farmilla tai satoa myymällä (ei pankistaottoja enää!!!).

Kiva, kun ihmisille on kehitelty tällaista pikkupuuhaa. Voi toteuttaa luovuuttaan ja viettää aikaa mielikuvituksensa mukaan poissa kaamosmasennuksen suosta!

lauantai 28. marraskuuta 2009

Syvän äänettömyyden sylissä

nukuin iltapäivän hämärässä melkein kaksi tuntia.
Unessa oli hyvä olo ja rentouduin.

Mutta herättyäni kaipaan taas

"Syvän äänettömyyden syliin,
maan tuoksuun, kiven viileyteen.
Mua kutsuu väkevä ääni
levon autuuteen."

(Kaarlo Sarkian runosta)

Mieleni lepatus ja levottomuus saa minut ärtyisäksi.
Heittäisin elämäni pois, jos jokin omantunnon ääni ei käskisi:
"Älä tapa."

Minä vain olen ja hengitän.
"Elän pikkuhissukseen", niinkuin eräs iäkäs ystäväni usein sanoi, kun kysyin hänen kuulumisiaan. En tullut kysyneeksi sitä, mitähän sillä tarkoitti. Mutta minulle tuo merkitsee miltei elämättömyyttä, innottomuudella ja pienellä pakolla olemista. Elämää pienellä liekillä ilman intohimoja, haluja ja päämäärää.

Katson verhonraosta ulos. Pimeässä vain graniitinmustien puiden ääriviivoja nuollen katuvalot heijastavat märkää maata.Maisema on lohduton, hyytynyt mustaan murheeseen. Kyynelpisarat kiiltävät puiden oksilla.

keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Synkkää

Kirkasvalolamppu loistaa vieressäni. Muuten on synkkää - sekä ulkona että sisimmässäni. Ulkona harmaat, paksut pilvet pimittävät auringon ja tihkuavat vettä. Ankeaa, hämärää, sumuista. Ei tee mieli lähteä kävelemään tihkusateeseen. Onneksi ei tarvitsekaan. Mieheni kävi apteekkiasioillani. Ihana kulta!

Nukuin viikon vain 4-5 tuntisia öitä. Viime yönä pätkittäin yli 8 tuntia. Väsyttää, uuvuttaa, mitään en oikein jaksaisi puuhata. Enkä pakota itseäni siivoamaan, komeroita järjestelemään, pesemään pyykkiä. Ehtiihän nuo ensi viikollakin, jos vaikka olisin energisempi sitten. Harmittaa vain, että kotityöt kasautuvat ja kohta en tiedä, mistä aloittaa. Onneksi siivooja tulee 7.12. ja hän ainakin laittaa paikat siistiin kuntoon, jos emme itse jaksa yhtään siivota. Lakaisin minä multia pois olohuoneen lattialta, kun kissanpentu oli taas pudottanut yhden kasvin ruukkuineen kasvitelineeltä. Täplä on ihan mahoton seikkailija. Se kieppuu kynsiensa varassa ihan mahdottomissa paikoissa. Ei meillä aikaisemmin noin energistä seikkailijakissaa ole ollutkaan.

Ajatukseni on tahmassa. En pysty kertomaan, miten minua vaivaa tämä masennus. Mieleni hytisee alastomana syksyisessä tuulessa. Sydämeni lepattaa outona ja viluisena. Ikävöin kesän kukkanittyjä, voikukkia, hiirenvirneitä, harakankelloja. Ikävöin päiviä, jolloin aurinko oli suuri ja kuuma.

Nyt ei aurinkoa näy. Kaikki on (Kaarlo Sarkian sanoin:)

"raskaan hämärän kietomaa,
rakkaus, viha, tuska, riemu.
Himmeästi tajuan vain
nimittämättömän kärsimyksen
ja hiljaisen yksinäisyyden.


Olen kuin syvään veteen uppoava.


Liikkumattomana pohjavedessä
nyt virun taintuneena niinkuin vainaa.
Tyhjyys takana ja mykkyys edessä
tuhannet ilmakehät rintaa painaa."

maanantai 23. marraskuuta 2009

Mikä näistä olet?

Taas täällä hereillä pikkutunneilla. Levottomien unien jälkeen olo lepattaa kuin yöperhonen valossa sokaistuneena. Yritin rentoutua ja saada unen päästä kiinni, mutta luovutin puolessa tunnissa, kun selkää alkoi särkeä. Venyttelin ja vähän voimistelin. Kipu lakkasi, mutta nyt ei nukuta senkään vertaa, joten valvotaan sitten.

Tässä yön ratoksi voisi tehdä tämän:

MIKÄ NÄISTÄ OLET?

* * * Fruittari * * *
[ ] Onko Lacoste ihan mahtava?
[ ] Onko chiksit aivan ihania?
[ ] Omistatko yli seitsemän merkkivaatetta?
[x] Käytätkö kaulahuivia?
[ ] Onko sinulla koulurepun sijasta laukku?
[x] Kammoksuttaako ajatuskin nuhjuisesta bändipaidasta?
[ ] Käytätkö raitapaitoja?
[ ] Kääritkö yleensä farkkujesi lahkeet rullalle polvien kohdalle tai laitat ne sukkien sisään?
[ ] Kuunteletko amispoppia- ja/tai räppiä?
[x] Onko sinulla korvakoru(ja)?
[ ] Vietätkö päivittäin aikaa peilin edessä vähintään 30min?
[ ] Onko hiuksissasi värjättyjä raitoja?
[ ] Onko sinulla paljon tyttöjä kavereina?
[ ] Hengaatko jossain (esim. kauppakeskuksessa) jengin kanssa?
[ ] Muokkaatko galleriakuviasi niin, että ihosi näyttää paremmalta ja sileämmältä?
(En tiedä mikä on fruittari ja olikohan tämä kyssärisarja enemmän pojille?)

=

* * * Emo * * *
[x] Itketkö usein?
[x] Käytätkö hupputakkeja?
[ ] Kuunteletko emoa?
[ ] Väitätkö, että kaikki on huonosti vaikka ei ole?
[x] Oletko masentunut?
[x] Oletko suudellut samaa sukupuolta olevaa? (tyttölasta kyllä)
[x] Eivätkö ihmiset ymmärrä sinua?
[ ] Kirjoitatko runoja?
[ ] Oletko värjännyt hiuksesi mustiksi?
[ ] Leikkaatko itse hiuksiasi?
[x] Onko perusilmeesi surullinen?
[ ] Onko vastakkainen sukupuoli kovin kaukainen asia?
[x] Onko äiti sinulle läheinen?
[x] Tunnetko itsesi yksinäiseksi?
[ ] Oletko itsetuhoinen?

=

* * * Pissis * * *
[ ] Käytätkö sanoja 'ihq' tai 'daa'?
[ ] Shoppailetko usein?
[ ] Shoppailetko Onlyssa, Vero Modassa tai muussa vastaavassa?
[ ] Pelkäätkö gootteja?
[ ] Kikatatko paljon?
[ ] Katsotko O.C:ta?
[x] Pidätkö popista?
[ ] Juotko ja/tai poltatko?
[x] Halailetko ystäviäsi?
[ ] Oletko helium?
[ ] Onko sinulla suhiseva ässä?
[ ] Oletko blondi?
[x] Onko sinulla siniset silmät?
[ ] Otatko itsestäsi usein kuvia?
[ ] Kuunteletko purkkapoppia?

=

* * * Hevari * * *
[ ] Onko sinulla pitkät hiukset?
[ ] Pidätkö kaljasta?
[ ] Etkö usko Jumalaan?
[ ] Onko sinulla pentagrammi jossakin vaattessa?
[ ] Omistatko niittejä?
[ ] Osaatko soittaa kitaraa?
[ ] Osaatko karjua?
[ ] Kuunteletko heviä?
[ ] Käytätkö maasto- ja/tai nahkahousuja?
[ ] Roikkuuko housuissasi kettinkejä?
[ ] Onko Alexi Laiho mielestäsi maailman paras kitaransoittaja?
[ ] Käytätkö paljon bändien fani-vaatteita?
[x] Pidätkö mustia vaatteita?
[ ] Tunnetko joskus tarvetta karjua?
[ ] Käytkö Tuska-festareilla useasti?



* * * Räppäri * * *
[x] Pidätkö räpistä?
[ ] Oliko Tupac maailman mahtavin räppäri?
[ ] Käytätkö räppäreiden käsimerkkejä ja/tai puhut "räppärikieltä"?
[x] Omistatko yli 40 cd-levyä?
[ ] Oletko tummaihoinen?
[x] Onko sinulla pitkiä kaulakoruja?
[ ] Käytätkö liian isoja collegehousuja, farkkuja ja/tai t-paitoja?
[ ] Heilutatko käsiäsi, kun puhut?
[ ] Käytätkö skeittikenkiä?
[ ] Käytätkö NY lippiksiä ja/tai pipoja tai muita NY vaatteita?
[ ] Käytätkö pipoa sisällä?
[ ] Kuunteletko räppiä?
[ ] Käytätkö paljon englanninkielisiä sanontoja kuten: "What's up?"
[ ] Onko sinulla rastat?
[ ] Tuletko skeittilaudalla joka paikkaan?

=

* * *TEINIGootti * * *
[x] Käytätkö mustaa kajaalia?
[x] Ajatteletko usein kuolemaa?
[x] Oletko sosiaalisesti olematon?
[x] Pukeudut mustaan?
[ ] Oletko kalpea?
[ ] Pidätkö Tim Burtonin leffoista?
[ ] Oletko ilkeä?
[ ] Meikkaatko kasvosi vitivalkoisiksi?
[ ] Poltatko tupakkaa?
[ ] Käytätkö korsettia?
[ ] Vihaako Jumala mielestäsi sinua?
[ ] Kuunteletko black- ja/tai deathmetallia?
[ ] Onko sinulla paljon niittikamaa ja/tai ketjuja?
[ ] Onko sinulla mustat hiukset?
[ ] Onko sinulla vaatteita, joissa palvotaan saatanaa?

=

* * * Gootti * * *
[ ] Pidätkö vampyyreistä ja kauhusta?
[ ] Käytkö usein morticiassa?
[ ] Oletko koskaan ollut/aijot käydä Schattenilla?
[ ] Tiedätkö ainakin 6 suomalaista goottiliikettä?
[ ] Kuunteletko esim. sellaisia genrejä kuin Deathrock, EBM, ja Psychobilly?
[ ] Oletko ennen kuullut kyseisistä genreistä?
[ ] Tykkäätkö lateksista?
[ ] Suututtiko äskeinen ihmisgenrekysely sinua?
[ ] Haluat erottua massasta?
[ ] Pidätkö Edgar Allan Poe:sta?
[ ] Pidätkö hiuslisäkkeistä/ onko sinulla hiuslisäkkeitä?
[x] Viktoriaaniset vaatteet ovat kauniita.
[ ] Meikkisi on usein näyttävä, mutta silti siisti
[ ] Haluat joskus mennä Lumoukseen / olet jo ollut siellä?
[ ] Siouxie Sioux on kaunis.

=

* * * Ernu * * *
[ ] Onko sinulla mustavalko-raitasukkia?
[ ] Entä tyllihame?
[ ] Piirrätkö mangaa?
[ ] Ja luet mangaa?
[ ] Katsotko animea?
[ ] Kuunteletko j-rockia tai jotain muuta vastaavaa japanilaista musiikkia?
[ ] Haluatko muuttaa Japaniin asumaan?
[ ] Onko sinulla huulilävistys?
[ ] Ovatko japanilaiset miehet mielestäsi hyvännäköisiä?
[ ] Onko sinulla raitapaitoja?
[ ] Onko J- rock ainoa oikea musiikkityyli?
[ ] Kuullessasi japanilaisen artistin tulevan Suomeen, hankitko lipun heti täysin hysteerisesti?
[ ] Käytätkö valkoista ja mustaa kajaalia silmissä?
[ ] Näytätkö peace-merkkiä?
[ ] Kiljutko usein kaupungilla 'kawaii' ynnä muita japanisanoja?

=

* * * Nörtti * * *
[x] Käytätkö silmälaseja?
[ ] Saatko hyviä arvosanoja?
[ ] Käytätkö astma-piippua tai jotain muuta vastaavaa?
[ ] Työnnätkö kyniä, laskimia tai vastaavia paidantaskuihisi?
[ ] Valitseeko äitisi vaatteesi?
[x] Oletko usein koneella?
[ ] Kiusataanko sinua usein?
[ ] Odotatko innolla kouluun pääsyä?
[x] Oletko ujo vastakkaisen sukupuolen läsnäollessa?
[ ] Puhutko usein opettajien kanssa?
[ ] Onko CS tai WoW vienyt elämäsi?
[ ] Tykkäätkö olla koulussa?
[ ] Entä tuleeko sinulle tippa linssiin, jos saat alle ysin kokeesta?
[ ] käytätkö pitkiä kalsareita?
[x] Ovatko housusi navan yläpuolella?

=

* * * Punkkari * * *
[ ] Juotko alkoholia?
[ ] Kiroiletko paljon?
[ ] Oletko anarkisti?
[ ] Teetkö typeriä juttuja kavereidesi kanssa?
[ ] Oletko joutunut tekemisiin poliisin kanssa?
[ ] Kuuluuko musiikissa välillä vähän huutaa?
[ ] Onko sinulla läväreitä muualla kuin korvissa?
[ ] Omistatko jonkun bändin oheistuotteita?
[ ] Onko sinulla on irokeesi?
[ ] Onko sinulla vähintään neljä reikää korvissa?
[ ] Oletko värjännyt hiuksesi jollain räikeällä värillä?
[ ] Käytkö festareilla?
[ ] Onko keikat kova juttu?
[ ] Käytätkö bändi-paitoja?
[ ] Oletko kutsunut jotakuta teeskentelijäksi (feikiksi/wnbksi) lähiaikoina?

=

* * * Hippi * * *
[ ] Onko sinulla pitkät hiukset?
[x] Oletko muiden mielestä hiukan outo?
[ ] Omistatko batiikki-värjätyn vaatekappaleen?
[x] Haluatko pelastaa eläimet?
[x] Onko RUOKAA EI ASEITA- hyvä idea?
[x] Onko sota mielestäsi turhaa?
[ ] Pidätkö klassisesta rokista?
[ ] Pidätkö hamppuhameita?
[x] Oletko ikinä osallistunut protestiin?
[x] Oletko ikinä saanut yhtäkkistä mielihalua halata puuta?
[x] Haluatko pelastaa maailman?
[ ] Oletko positiivinen?
[x] Onko mielestäsi hauskaa istua ringissä ja laulaa yhden soittaessa kitaraa?
[ ] Ajatko tai haluaisitko ajaa Kuplalla?
[ ] Omistatko peace- korun?

=

* * * Tavis * * *
[ ] Menetkö muodin mukana?
[ ] Onko kaikki 'ihan sama'?
[ ] Eikö sinuun kiinnitetä huomiota?
[ ] Oletko kovaääninen?
[ ] Ostatko vaatteesi aina peruskaupoista, et ostele ulkomailta/netistä?
[ ] Kuunteletko lähinnä radion listahittejä?
[x] Oliko keskiarvosi 7 - 8,5?
[ ] Onko sinulla kuvia irc-galleriasta?
[x] Oletko lukenut vähintään kaksi Harry Potter- kirjaa?
[ ] Onko koulu perseestä?
[ ] Onko poppi jees?
[x] Omistatko messengerin?
[x] Onko sinulla koulureppu?
[x] Katsotko salkkareita?
[ ] Oletko mielestäsi tavis


Täytyy myöntää, että sivistyksessäni on aukkokohtia. Esim. en tiedä mikä on fruittari, gootti tai ernu.  Mutta sen olen tiennyt jo montakymmentä vuotta, että olen pohjimmiltani hippi. Tämän kyselyn mukaan olen myös aikalailla emo, mitä sekin sitten tarkoittanee. Ja vähän nörtti, tavis ja teinigoottiakin on, mutta hevari, ernu tai punkkari en ole. Hyvä tietää!

.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

En ole kunnossa



On kamala olo. Nuutunut, uninen, väsynyt, mitäänsanomattoman tyhjä olo. En ole nukkunut pariin kolmeen yöhön kunnolla, vaan heräillyt pitkiksi toveiksi valvoskelemaan. Serotoniiniarvoni eivät varmaankaan ole kohdallaan. On lisättävä lääkitystä. En jaksa mitään muuta kuin huokailla.



lauantai 21. marraskuuta 2009

Pimeää, sumuista, vesisateista, märkää

Lumet ovat sulaneet melkein kokonaan pois. Katuvalot eivät valaise edes maahan asti. Etupiha on musta. Suljen verhon enkä aukaise sitä koko päivänä. En siedä katsoa loskaista maata, lehdettömiä puita vettä valuvina ja ankeina. Tämmöisinä päivinä en jaksa hurrata elämää, mutta tosiasiassa nautin kotimme lämmöstä +21°C ja siitä, että suihkusta tulee lämmintä vettä…

Sytytän kynttilän ja laitan sen lyhtyyn palamaan. Avokynttilöitä ei nyt voi pitää palamassa, koska kissanpennut voisivat uteliaisuuttaan polttaa viiksensä niissä. Yhden lyhdyn vien parvekkeen katosta roikkuvaan koukkuun riippumaan. Päiväkin on nyt jo hiukan valoisampi kuin tunti sitten. Mutta vieläkin on hämärää, vaikka kello on puoli yhdeksän aamulla.

En osannut digikuvata lyhtyä. Kuva jäi epätarkaksi. Mutta en ota osaa tällä kuvalla mihinkään digikuvauskilpailuun. Lyhty on punainen, muttei se hämärässä näy. Ehkä olisi pitänyt käyttää salamavaloa...


keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Arkipäiväistä sekalaista höpinää

Innostus - ja levottomuus, joka sitä seurasi, nuupahti viime yönä yli 10 tunnin yöuniin. Huokaan helpotuksesta, ettei levottomuus jatkunut vaan olo on nyt tasainen ja aika hyvä. En tiedä, miksi aina innostuessani tai levottomuuden iskiessä hermoon - pelkään, että tämä on maniaa. En haluaisi koskaan sairastua maniaan. Joitakin vauhdikkaita elämänjaksoja minulla on ollut, mutta olen luonteeltani rauhallinen eikä vauhdikkuuteni ole koskaan ylittänyt "normaalin" käyttäytymisen rajaa. Joten ei tässä liene mitään syytä pelätä että diagnoosiani tarvitsisi muuttaa kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi. Piste.

Sain eilen hammasimplantin kruunuineen ja aukko hammasrivistössäni on nyt poissa. Kauniin hampaan sain. Olisipa varaa ostaa implantit muidenkin poisvedettyjen hampaiden paikoille. neljä kertaa 2300 euroa on 9200 euroa!!! Mistähän semmosen rahan sais? Lotto on vetämässä, mutta sen todennäköisyys, että lotossa jotain voittais on kovin pieni.

Netti pursuaa rahapelejä, jotka periaatteessa kiinnostavat minua, mutta olen kieltänyt ne itseltäni. En usko pelionneen, jossa sijoittamani rahat heti tuottaisivat suuria voittoja, vaikka sellaista luvataankin mainoksissa. Parempi pysyä omillaan ja maksaa pienet velkansa pikkuhissukseen pois. Kunpa pääsisi tilanteeseen, ettei ole minnekään velkaa!

Kissapennut (pentele) kaatoivat kukkaruukun ja multaa on hajallaan pitkin olohuoneen lattiaa. Se on jo kolmas kerta, kun tuo kasvi on juuret paljaana nurin. Pitäisi sijoittaa se muualle tuosta lattialta. Mutta meillä ei ole ikkunalautoja, jonne vois sijoittaa kasveja. Keittiössä on kaksi laatikostoa ikkunan edessä, jossa pidin kukkia, mutta nyt näiden laatikostojen päällys on varattu kissoille nukkuma- ja tähystyspaikoiksi. Kissat eivät hypi ruokapöydälle, kun saavat laatikostojen päältä seurata syömistämme. Täplä on vasta nyt kuukauden kieltojen jälkeen ottanut onkeensa, ettei ruokapöydälle saa loikkia silloin kun ihmiset syövät sen äärellä. Mutta kun silmä välttää, se makaa pitkin pituuttaan ruokapöydällä. Ja kun Täplä ja Timi ajelevat toisiaan takaa, kissat oikaisevat ruokapöydän yli ikkunan edustalla olevien laatikoiden päälle niin, että ruokapöydän liinat lentelevät lattialle. Ihan mahdottomia pentuja! Toiveissani on, että ne rauhoittuvat, kunhan ikää kertyy.

Varsinkin Täplä on nuohonnut kaikki nurkat lattiasta kattoon. En tiedä, miten se pääsi kirjahyllyn ylimmälle hyllyllekin kerran - ja pudotti tietysti sieltä alas tullessaan muutaman kirjan mukanaan lattialle, Onneksi ei satuttanut itseään. Kuvassa Täplä tuli seuraamaan, mitä teen tietokoneen äärellä. Timi on kiinnostunut enemmän kuin Täplä kursorista, joka liikkuu näytöllä. Täplä hoksasi kerta tassunheilautuksella, ettei sitä saa kiinni. Timi yrittää vielä usein pyydystää kursorin.



tiistai 17. marraskuuta 2009

Innostuksesta ylikierteeseen

Maanantain innostus jatkui tiistaina niin, että sain järjestettyä vaatekaappia ja pestyä pyykkiä. Siivooja kävi auttelemassa kämpän kuntoon saamisessa ja nyt on niin siistiä, että täällähän viihtyy hyvin. Olisipa hyvä, kun saisi tätä siisteyttä pidettyä yllä eli jaksaisipa tarttua imuriin siivoojan käyntien väliajoilla.

"Innostus" on jatkunut jonkinlaisena mielen levottomuutena. Viime yönä katselin taas monenkirjavia unia ja tänä yönä unet loppuivat 5 tuntiin. Ei pitäisi mennä nettiin yöllä. Sitten ei ainakaan saa unen päästä enää kiinni. Vastailin Mielipidemaailman kyselyihin ja kirjoittelin viestejä nettiyhteisöihin, joihin kuulun. Ja nyt on kello melkein kuusi ja ihme kumma, olen aivan pirteä. Ei yhtään väsytä.

Valitettavasti mitään äänekästä hommaa ei voi alkaa tehdä. Joten yö jatkuu edelleen tietokoneen äärellä - vai menisinkö lukemaan kirjoja ja lehtiä. Olen ostanut noin 10 kirjaa ihan viime aikoina. Psykologiaa ja tietokirjallisuutta. Harmittelen vain, että kirjahyllyssäni ei enää oikein ole tilaa uusille kirjoille. Olisi laitettava jotain pois laatikkoon ja varastoon. En haluaisi myydä yhtäkään teosta, kun tuntuu siltä, että haluan vielä joskus kuitenkin palata kuhunkin teokseen uudelleen. Tosin olisin minä kirjastoon lahjoittanut Kirjavalioiden kirjakoosteita, muttei sinne huolittu niitä, koska kussakin Kirjavalion kirjassa on neljä teosta eri aloilta ja siksi kirjojen luokitteleminen on mahdotonta, koska teokset ovat usein aivan eri luokista; trilleri, draama, kaunokirjallisuus jne. Sitäpaitsi teokset ovat lyhennelmiä alkuperäisistä teoksista...

Nyt tuli nälkä. On aamiaisen aika.

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Innostus

Hyvin nukkuneena ja levänneenä olo on ihmeellisen hyvä ja auvoisa. Nyt jaksaa taas ajatella elämää ihan uudella tasolla. Maata matava masennus ei vedä veteläksi eikä tyrehdytä ajatuksia sekametelisopaksi, josta ei saa mitään selvää.

Tässähän voisi vaikka innostua tekemään tulevaisuuden suunnitelmia. Innostuminen on ihanaa. Innostuminen tuo puhtia päivään ja ilonaihetta arkeen. Se pistää pyörät pyörimään. Se saa toimimaan. Innostuminen on iloinen asia. Hyvä juttu. Kunpa innostuksen voisi pullottaa  ja ottaa käyttöön aina kun ei muuten huvita.

Viimeisimmät innostuksen aiheet tulivat kuin salama kirkkaalta taivaalta. Innostukset tulivat, kestivät aikansa ja menivät pois lähes yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Innostukset auttoivat tekemään asioita, joista ei muuten olisi tullut yhtään mitään. Innostusten aiheuttamia päätöksiä tai elämänmuutoksia ei tarvinnut miettiä sen kauempaa: innostus ei anna armoa! Se vie mukanaan ja kantaa  -   kantaa ja vie eteenpäin. Kunnes tulee lopahdus, tuo kauhea innostuksen vastakohta, asia joka tekee innostuksesta ohimenevää ja -voi- niin väliaikaista.

Siksi olen varovainen innostuksen puuskieni suhteen. Yhtenä päivänä innostun jostain asiasta, mutta jo seuraavana päivänä innostus on lopahtanut eikä asia etene vaan jää alkuunsa. Kuinka monta hyvää juttua olenkaan aloittanut ja sitten innostuksen lakattua haudannut unohduksiin.

Joten katsotaan nyt tätä tämänpäiväistä oloa, kuulostellaan, mikä innostaa ja laitetaan toimeksi sitten huomenna tai ylihuomenna, laaditaan päämäärä, jota kohti pyrkiä – innosti se sitten vielä tai ei. ehkä seuraava innostuksen puuska saa asioita etenemään vauhdilla, muuten viedään asiaa eteenpäin syvällä rintaäänellä ja tavoitteeseen pyrkivällä sitkeydellä.

perjantai 13. marraskuuta 2009

Levoton ahdistus

Nukuin levottomasti aamuneljään. Katselin sekavia unia, ihmiskauppaa, huumekauppaa ja muutakin rikollisuutta sekoittuneena joihinkin seksisessioihin. Uni oli ahdistavaa ja hämärää, pelottavaakin. Ei nyt ihan painajaismaista, mutta ikävän synkkää. Herättyäni olin onnellinen, että se oli vain unta.

Piti ihan ponnistella saadakseni mielialaani hilpeämmäksi. Luin Lasten vitsikirjaa ja hartauskirjaa. Kirjoitin nettiyhteisööni. Vähän tuo unen ikävä mieliala on kohonnut, mutta lepattava, epämääräinen pelonpoikanen kurkkii nurkan takana, milloin voisi hyökätä mieleni kimppuun. En uskalla mennä enää nukkumaan, koska en halua nähdä enempää ikäviä unia.

Syön tummaa suklaata, sillä sen on todettu lieventävän ahdistusta.Toivon, että suklaa auttaa tähän mieleni lepatukseen ja muutenkin ikävään oloon. Rentousharjoituskin olisi paikallaan. Mutta keskittyminen rentoutumiseen on vaikeaa. Kuulokkeeni on rikki. En voi kuunnella musiikkia, jota olen tottunut kuuntelemaan tehdessäni rentousharjoituksia. En halua herättää miestäni aamu-uniltaan. Nyt on vain kestettävä tätä tukalan kuristavaa oloa. Eihän tämä ole uutta. Olen tuntenut samoin niin monta kertaa.

PS. Tervetuloa IPI lukijoitteni joukkoon !!

tiistai 10. marraskuuta 2009

Ajatuksia kohmeessa


Lepattavat perhoset
lepattava mieli
kesä muistoissa
turtunut kieli

sanat kuin perhoset
talvella kuolevat
hankeen hukkuvat
peittävät nietokset


kaamos yllä
mielessä
mielen päällä
sydämessä

häilyy
päilyy
väijyy
synkkyys
kylmyys
talven viima
kuura
piina

sairaus
käärii kahleisiinsa
levottoman

pirstoo
sirpaleiksi
hiutaleiksi
atomeiksi
timanteiksi

ikuisuuden hangille
tuikkimaan
särkyneenä
välkkyvänä
olemattomille

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Mielen tykytys ja sydämen muljahtelu

Unta ei riittänyt tänä yönä aamuneljää pitemmälle. Ei sen pitäisi huolestuttaa, koska nukuin kuitenkin yli 6 tuntia. Mutta olo on halju ja levoton. Viime öiden ja päivien uneliaisuus kuin karhun talviuni loppui ja vaihtui levottomaan huolestuneeseen oloon, jonka syytä en tiedä enkä ymmärrä.

Uneliaisuus ja väsymys ei minua paljon huoleta, koska tiedän, että nukkuminen ja raitis ilma auttavat siihen – ja ennen kaikkea kirkasvalohoito piristää.

Mutta tämä mieleeni tunkeutunut epämääräinen levottomuus ja lepatus on huolestuttavaa, koska en tiedä, mikä tähän auttaisi, mistä se tulee ja mihin se johtaa. Ei kai siitä sen kummempaa seuraa kuin epämääräinen olo ja sydämen tykytystä. Ne eivät ole kovin miellyttäviä. Mutta ei mitään hälyttävääkään. Kun siirrän ajatukseni muualle, ne varmaan tyyntyvät – sekä mielen lepatus että sydämen tykytys.

No niin, enhän minä osannut muuta ajatella, kun rinnassa tykyttää ja sydänkin muljahtelee.

Googlasin asiaa ja netistä löytyi artikkeli:

Rinnassa tykyttää ja sydän muljahtelee – onko tämä rytmihäiriö?

Jokaisella meistä on joskus rinnassa tuntemuksia, joita pidämme sydämen rytmihäiriönä. Usein kyse on vaarattomista tykyttelyistä, jotka menevät itsekseen ohi. Ellei näin käy ja vaivaan liittyy muita oireita, asia vaatii selvittelyä.

Hyvänlaatuista rytmihäiriötä voi olla jokaisella vaikkapa huonosti nukuttujen öiden jälkeen tai kiireiseen työjakson aikana. Ahkera kahvin juonti ja tunnetusti myös runsas alkoholin käyttö aiheuttavat tykyttelyä ja muljahtelua. Suurimmalla osalla meistä oireet tulevat ja menevät, eikä niistä aiheudu sen kummempaa murhetta.

Tilanne on toinen, mikäli vaivat ja tuntemukset ovat toistuvia ja kestävät pitkään. Lisäksi jos ne ovat epämiellyttävän tuntuisia tai niihin liittyy huimailua tai jopa tajunnan häiriöitä, on perusteltua tehdä tarkempia selvityksiä.

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

vertaistukea väsyneelle

Väsyttää. Tiedän, että ulkoilma piristäisi, mutta en halua kävellä kipeällä jalallani ja syödä kipulääkettä vain saadakseni raitista ilmaa. Käyn parvekkeella ja teen muutaman hengitysharjoituksen siellä. Se saa riittää raitista ilmaa.

Joku katsoo tietenkin kieroon ja pitää saamattomana ja laiskana, ettei edes varttitunnin kävelyä ulkona pikkupakkasessa viitsi kävellä. Huokaus. Miksipä minua ei olisi moitittu!

Fyysisen väsymyksen ohella olen henkisesti väsynyt olemaan jonkinlaisessa paketissa, sidottuna tai purkissa, josta ilma loppuu. En tiedä, mikä tähän tilaan auttaisi. En tiedä, mikä minua sitoo esim. puhumattomuuteen ja yksinäisyyteen nettiyhteisön pariin pois kontakteista käsituntumalla lähellä oleviin ihmisiin. Olen kuin karhu talviunilla pesässään. Nukun paljon. Yöunet ovat kellon ympäri ja päivälläkin torkun tunnin pari. Valvellaoloajan roikun netissä ja katson televisiota sekä luen lehtiä ja kirjoja.

Kaipaan keskustelua. Mutta en ole kovin aktiivinen aloittamaan keskustelua esim. mieheni kanssa. Hän on samalla tavoin yksin ja lamaannuksissa. Tosin hän käy kodin ulkopuolella ruokakaupassa ja apteekissa. Häpeän tunnustaa, että laitoin hänet omalle apteekkiasialleni tänään ja tällä viikolla en siis ole jatkanut projektiani virastoissa-asioimisahdistuksen poistamiseksi. En jaksa. Luovutan. Joskus myöhemmin tsemppaan taas käymällä ahdistusta aiheuttavissa paikoissa, kuten apteekissa, postissa, pankissa ja lääkärissä.

Jo viisi kuukautta olen sinnitellyt kipeän polveni kanssa. Pitäisi käydä lääkärissä ja tutkia, mikä polveani vaivaa. Mutta meneehän tuo kipulääkkeiden kanssa...

Kaipaan vertaistukea. Saankohan lähdettyä huomenna tai perjantaina hakemaan keskusteluseuraa? Se on ponnistus, mutta kannattaisi kyllä. Oman elämäni virikkeellisyyden ja oman ajatteluni laajentamisen takia. Että puhuisin jonkun kanssa enkä vain pyörittelisi omia ajatuksiani päässäni...

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Toimintaa oman elämän puolesta

Kuntoutuminen on aktiivista pyrkimystä toimia itse oman elämänsä puolesta

Omat tavoitteet on hyvä erottaa omista odotuksista. On eri asia odottaa jotain tapahtuvaksi kuin asettaa itselleen jokin tavoite. Esimerkiksi ihminen voi odottaa tulevansa parempaan kuntoon. Tämä ei ole tavoite, sillä se ei varsinaisesti edellytä mitään. Odottaminen ei ole aktiivista, vaan passiivista. Tavoite tarkoittaa jotakin, mitä itse voi tehdä tai mihin voi itse pyrkiä. Esimerkiksi haluan parempaan kuntoon ja aion tehdä sen hyväksi jotakin, vaikkapa lähteä kotoa liikkeelle.

Minun yksi tavoitteistani on päästä eroon asiointiahdistuksesta ja panikoimisesta postissa, apteekissa tai/ja pankissa. Aion käydä viikoittain näissä paikoissa, vaikkei minulla olisi asiaakaan sinne. Kunhan käyn em. paikan tiloissa. Tästä harjoittelusta saattaa tulla pitkään kestävä projekti.

Minulla on muitakin tavoitteita kuntoutumiseeni. En ole oikein pystynyt määrittelemään kaikkea, mitä haluaisin tapahtuvan. Toivon, että voisin elää suht.koht. tyytyväisenä loppuelämäni, mutta en vielä tiedä, miten tuon tyytyväisyyden saavuttaisin, minkä olisi muututtava ja mitä kaikkea olisi tehtävä, että voisin olla elämääni tyytyväinen.

Kuntoutuminen tapahtuu tästä tilanteesta eteenpäin. Takaisin sairastumista edeltävään tilaan ei ole, vaikka niin haluaisinkin – tai ehkä en sittenkään. Olin aika kypsymätön ja sinisilmäinen, haahuilin taivaita ja luulin olevani kaikkeen pystyvä ennen sairastumistani depressioon. Sairastuttuani olen saanut huomata, että voimavarani ovat rajalliset, vuodet ovat tuoneet elämänkokemusta enkä usko enää kaikkea, mitä minulle syötetään.

Käsitykseni itsestäni on muuttunut vuosien myötä. Suhde toisiin ihmisiin ja maailmaan on myös muuttunut. Kuva omasta itsestäni on haavoittuvampi ja heikompi kuin ennen sairastumista, mutta toisaalta se on joissakin asioissa rehellisempi ja vahvempi.

Ihmissuhteistani on tullut merkityksellisempiä kuin aiemmin. Otan kunkin kohtaamani ihmisen elämääni tärkeänä ja rikastuttavana kokemuksena. Ennen saatoin pitää joitakin kohtaamisia merkityksettöminä episodeina.

Suhde maailmaan ja omiin arvoihin on muuttunut ja täsmentynyt. Vähitellen olen alkanut uskaltaa ajatella itsestäni masentuneenakin ihan ihmisarvoisena olentona. Jossain vaiheessa sairauttani ajattelin, että olen kehäraakki, merkityksetön yhteisöni jäsen, jolle armokuolema olisi paras ratkaisu. Enää en ole niin armoton itseäni kohtaan.

Mahdollisimman hyvä elämä ei tarkoita aina oireettomuutta, vaan kykyä elää oireista huolimatta ja niiden kanssa. Oma elämä on oman itsen näköistä, omien valintojen seurausta ja siinä on omasta näkökulmasta katsottuna riittävästi asioita. Se tarkoittaa tavallista elämää.