maanantai 24. elokuuta 2009

Häpeä


Kuva TÄÄLTÄ.

Tein vakaan päätöksen lähteä vesijuoksemaan tänään uimahallille. Jos olisin siellä nyt, pääsisin sisään seuran maksamana. Mutta istun tietokoneeni äärellä kotona häpeästä punastellen. Tunne on voimakas ja kiusallinen. En voinut lähteä hallille näyttäytymään uimapuvussa. Rehevyyteni (siis lihavuuteni) pantaisiin siellä merkille. Ne katseet on nähty monta kertaa, kun naiset mittaavat vatsan- ja rinnanympärystäni, katsovat perääni, kun pakarat iloisesti roikkuvat maata kohden. Naiset puistelevat päätään, supattavat toverilleen ja kauhistelevat, kuinka iso olen. Ei, en voi mennä sinne esille. En tänään, kun mieleni on ruvella muutenkin.

5 kommenttia:

Marja kirjoitti...

Mistä löysit kuvan - kaunis nainen.
Ja samassa veneessä ollaan. Älä häpeä itseäsi. Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet!!!!!!

Una kirjoitti...

Minulla on samanlainen ajatuksenjuoksu. Rakastan uimista yli kaiken mutta en haluaisi näyttäytyä ilkosillani edes naisten keskuudessa...


Pitäisikö meidän käyttää aurinkolaseja uimahallissa? =)


*halaus*

Iines kirjoitti...

Todella viehättävä ja haluttava nainen on tuossa kuvassa. Olen vakuuttunut, että useimmat miehet pitävät häntä kauniina, koska nainen on selvästi sinut habituksensa kanssa.

Itselleni on suositeltu vesijuoksua niskasärkyjen ja siitä johtuvan huimauksen vuoksi, mutta olen vähän samoissa aatoksissa kuin sinä, enkä ole mallin mitoissa. En ole vuosiin uinut muualla kuin omassa rannassa, kaislojen suojassa ja tuntuisi paljaalta mennä ihmisten ilmoille juuri sinne, missä uimarit ovat kai mieluummin anorektikkoja. En siksi osaa kannustaa sinua menemään sinne, vaikka se hyvää tekisi kelle tahansa.

Kunpa vain oppisi näkemään itsensä kauniina omassa kropassaan!

Johanna Laakso kirjoitti...

Tyttäreni Jasmin (1v7kk) istui sylissäni kun poikkesin blogissasi. Hän näki kuvan, jonka olet liittänyt tekstiisi ja huudahti iloisesti: "Prinsessa!!!". Lasten suusta se totuus kuullaan, he eivät välitä siitä, millaisessa ulkokuoressa me kuljemme. Se on sitä aitoutta, jonka me aikuiset vain olemme niin kovin usein hukanneet johonkin matkan varrelle. Muista, että olet oman elämäsi prinsessa, huolimatta siitä, miltä nyt näytät. Älä anna vihollisen varastaa Sinulta sitä, minkä Taivaallinen Isäsi on Sinulle lahjana antanut!

ritaHelinä kirjoitti...

Minä olen tosi iso nainen, ja kun aloitin uinnin ja vesijuoksun, olin tästä vielä suurempi.

Ensimmäinen uimapaikka oli pieni kylpylä, jossa kävin uimassa. Seuraavat kaksi kertaa olivat pienillä paikkakunnilla nekin -ja sen jälkeen uskaltauduin kotikaupunkini uimahalliin uimaan.

Isona ja rehevänä olen uinut nyt monta vuotta, enkä enää välitä katseista. Tosin pesuhuoneessa ja saunassa en näe toisten katseita, olen niin voimakkaasti likinäköinen.

Ja olenkin keksinyt itselle valmiin vastauksen siihen, jos joku ääneen ihmettelee läskejäni : onneksi uimahalliin tullessa ei punnita eikä mitata älykkyyttä.

Ensimmäiset kerrat ovat niitä vaikeampia -sitten se jo helpottaa. Monella tapaa.

Toivottavasti joskus uskaltaudut... ollaan ihan vaan komeita naisia, jotka hiljalleen nostavat kuntoaan ja ehkä kevenevät :)