keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Yön pimeydessä

Kävin taas aikaisin nukkumaan eilen illalla, koska ahdisti ja oli levoton olo. Nukahtamislääkkeen avulla nukahdin joskus klo 19 aikaan. Nyt yön pimeinä tunteina herättyäni olo ei ole helpottanut paljoakaan. Mutta sain sentään tarpeellisen määrän unta välillä. Luulen jaksavani, vaikka kurkkua kuristaa ja "kiven" paino päälläni rasittaa. Tukehtumisen tunne ja horjuva olo on kamalaa. Nieleskelen tyhjää, kurkkua kuristaa. Juon lasin vettä, koska suuta kuivaa. Röyhtäyttää ja oksettaa. . .

Ei pitäisi olla mitään syytä ahdistuneisuuteen. Minulla ei ole parisuhdeongelmaa, isompia taloudellisia huolia ja kissani kuolemastakin olen mielestäni jo toipumaan päin. En ymmärrä, miksi olen niin jännittyneessä ahdinkotilassa.

Alan toivoa jos mitäkin helpotusta. Mietin, että keittiön kaapissa on valkoviinipullo. Joisinko sen? EI, en juo. Juon sen sitten joskus ystävieni kanssa kalaruoan kera.

Ottaisinko rauhoittavan pillerin? Otan YHDEN Temestan. Se saa riittää. Ehkä voisin hiljaisesti voimistella ja venytelläkin. Se laukaisisi joitakin jännittyneitä lihaksia. Venyttelen niskahartialihaksia, yläselkää ja rintalihaksia. Niska rutisee ja rintalihakset tuntuvat olevan ihan jumissa. AUTS! Ihan sattuu, kun vien käden ylös ovenkarmille ja kierrän vartaloa. Olkavarren lihaksetkin jumissa.

Tässä menee puolituntia, kunnes saan kaikki lihakset venyteltyä. ÄÄH! Kehtuuttaa ruveta lattialle venyttelemään lonkkia ja alaraajojen lihaksia. Tämän huoneen matto on pölyinen ja kissankarvoissa. En vie nenääni sen lähelle. Olisi ostettava jumppamatto, jonka voisi levittää lattialle aina, kun voimistelen ja venyttelen itseäni. Matto olisi pehmikkeenäkin hyvä olla alla.

http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=338

"Ahdistuneisuushäiriöitä pidetään yleensä lievinä mielenterveyden häiriöinä ja ne johtavat vain harvoin sairaalahoitoon. Ne ovat hieman yleisempiä naisilla kuin miehillä. Ne alkavat yleensä nuoruusiällä ja helpottuvat iän karttuessa.

Ahdistuneisuushäiriön laukaisee usein elämäntilanteessa tapahtuneet stressaavat muutokset. Ne saattavat myös liittyä muihin mielenterveyden häiriöihin."

"Ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan pääasiassa tukea antavalla terapialla ja lääkehoidolla, mutta myös oppimisterapialla, kognitiivisella terapialla, ryhmäpsykoterapialla ja intensiivisellä yksilöpsykoterapialla."

3 kommenttia:

Saima kirjoitti...

Muakin toi ahdistuneisuus vaivaa ajoittain. Sitä on vaikea saada loppumaan, vaikka tajuaakin sen olevan hyödytöntä ja oikeastaan vain haitallista. Vaikka yrittäisi ajatella mieleen tulevat ajatukset loppuun asti ja keksiä niille vasta-ajatuksia. Paras lääke on mennä sänkyyn ja nukkua tilanteen yli.

AAMU kirjoitti...

Muistelen joskus kuvitelleeni lentokonetta, joka olisi täynnä ahdistuneita ihmisiä. Kone kyllä pääsisi ilmaan mutta ei tietäisi minne sen pitäisi lentää (masentuneita ihmisiä täynnä ole kone taas ei pääsisi ilmaan lainkaan). Masennus painaa alas, ahdistus puolestaan saa liikkeelle sivusuunnassa, levottomasti... hassu assisiaatio kirjoituksestasi.

bamiella kirjoitti...

Saima ja Aamu! Kiitos kommenteistanne!

Mielenkiintoinen tuo lentokonejuttu. Yhä vieläkin ahdistaa, vaikka päivä on jo pitkälle edistynyt. Nyt ei auta mennä nukkumaankaan, koska on lähdettävä kaupungille asioille.