torstai 26. helmikuuta 2009

Liikuntaa

Kävelylenkki otti voimille. Ylämäkeen hiljalleenkin kävely sai hengästymään ja pian hengityslihakset olivat jumissa kuin panssari pallean ympärillä enkä saanut kunnolla ilmaa keuhkoihini. Tuntui kamalalta huohottaa keuhkojaan pellolle. Taisin panikoida. Seisoimme aikamme, kunnes hengitykseni tasaantui ja matka jatkui. Säärilihakset kipuilivat. Yritin sietää kipua. Venyttely ei auttanut. Minä en kestä kävelyä. Masentavaa, miten huonossa kunnossa olen. Miten ikinä saan painoani alas, kun en kunnolla pysty edes kävelemään?

Huomiseksi olen suunnitellut voimistelupuolituntisen televisionauhoituksen ohjauksella. Toivottavasti jaksan vetää sen läpi. Olisi hyvä saada viikon liikuntapäiväkirjaan muutakin kuin yksi 25 min. kävely - ja niin olin unohtaa... Maanantaina vesijuoksin 25 min. Tuli alaraajoille ja alaselän lihaksille tehotreeni. Seuraavan päivän, tiistain olinkin reporankana. Hyvä, että jaksoin ajatella edes.

Sairaanhoitaja oli vahvasti sitä mieltä, että mielialani kohenee liikunnalla. Onhan siitä kuulemma tehty tutkimuksiakin. Uskoni on kovin heikko tässä asiassa. Vai onko kaikilla näin hankalaa aloittaessaan liikkuminen kuin minulla on ollut tänä viikkona?

Vesijuoksusta pidin kyllä, mutta seuraavana päivänä jaksoin tuskin kammarista keittiöön kävellä. Olisipa uimahalli lähempänä. Kävisin vesivoimistelemassa mielelläni. Kävelyä inhoan. Voimistelu ja kuntosali vähän nostaa hikeä pintaan jo ajatuksena. Mutta vielä minä menen kuntosalillekin tänä keväänä. Siellä sais niin monipuolisesti kaikille lihaksille treeniä.

3 kommenttia:

  1. Minulla oli vuosia kestänyt pienoinen kuntosalikammo. Monta kertaa yritin aloittaa salitreenin, ja aina se tökkäsi.. Se oli muka niin kamalaa.

    Viime kesänä marssin 'äijäsalille', jossa ei tunne huonommuutta siitä, ettei ole viimeisimpiä urheiluvaatteita ja vahvassa meikissä urheilemassa. Salilla minulle tehtiin oikea ohjelma jota seurata. Oon saanu pidettyä kiinni siitä, että käyn 1-2 kertaa viikossa salilla! Ihmeellistä :)

    Liikunnan aloittaminen on kyllä tosi rankkaa, ja se on tehtävä superpienin askelin ja hillittömällä kärsivällisyydellä. Mutta lopuksi se varmasti palkitaan! Tsemppiä :)

    VastaaPoista
  2. Todellakin niinkuin bubble jo neuvoinkin. Pikkuhiljaa ja kevyesti liikkeelle. Ei kannata ottaa heti raskasta liikuntaa mukaan. Tuon jo tälle viikolle jo hyvin.Kävelynkin voi aloittaa niin ensin mennään vain 50m toisena 60m jne. Ei tule kipeeksi ja ennenkaikkea innostus liikuntaan säilyy!

    VastaaPoista
  3. bubble, minulla ei ole kuntosalikammoa, mutta että sinne salille pääsis, on käveltävä jonkin matkaa. Minulla ei nääs ole omaa autoa, jolla pääsisi salin ovelle. Ja kun se kävely on mitä on - siis hengästyn jo pienestä matkasta niin on jäänyt salille lähtemättä. "Äijäsalilla" minäkin olen käynyt ne kerrat jolloin salille olen päässyt.

    Anna, kirjoitat viisaasti, että on aloitettava pikkuhiljaa ja kevyesti. En ole aivan oikein kuntoani osannut arvioida. Vesijuoksu tuntui sujuvan mukavasti, mutta taisin sittenkin aloittaa liian lujaa, koska pari päivää tuntui lihaksissa, että olen jotain tehnyt. Vai onko se normaalia, kun aloittaa liikunnan?

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!