perjantai 2. tammikuuta 2009

Ongelmia

Minulla on ongelmia: miten yhdistetään masennuksen aiheuttama saamattomuus ja aloitekyvyttömyys sekä painonpudotukseen tarvittava liikunnallisuus ja oikeanlaisen ruuanlaitto.

On helppo sanoa, että tästä se alkaa: ensimmäinen päivä painonpudotusta. Mutta kun tarttis tehdäkin jotain sen eteen. En ole koskaan ollut kiinnostunut ruoanlaitosta. Ja ulko-ovesta ulos lähteminen tuottaa joskus suunnattomia ponnistuksia henkisesti, jopa paniikkia uhmaten on pitänut lähteä kaupungille asioille, niin että on otettava rauhoittava lääke, jotta ulko-oven kynnyksen yli pääsisi. Miten se onkaan vaikeata aina välillä? Jostain vain syöksyy päälle pelkoja ja ahdistus, niin että mieli tekee vain kiepauttaa itsensä tv-tuolin mutkaan, ottaa kirja tai lehti syliin ja unohtua lukemaan (katselemaan) sivuja, sen kuvia ja sanoja. Sanat johdattavat mielen muualle, pois omasta todellisuudesta toisiin maailmankolkkiin, toisten elämään.

En ole löytänyt kertomuksia, kuinka paniikki selätetään ja ahdistus purkautuu. Liikuntaa minulle on ehdotettu, mutta tähän mennessä en ole kokenut hikilenkin muuta kuin ahdistavan henki hieveriin. Hengästymisen sanotaan olevan terveellistä. Mutta kun puuskuttaa keuhkojaan pellolle, pelko siinä vain pahenee, ettei tästä hyvä seuraa.

Ruoanlaittoon tarvitsisin kanss´oikeaa asennetta. Minulla on melkein metri keittokirjoja ja reseptikansioita hyllyssäni. Olen aina jonkun innostamana ostanut kirjan jos toisenkin. On Otavan suuri keittokirja ja Kotiruoka, on Johanssonin Kasvisruokien keittokirja, Rolfin Tarjoa hyvää vähällä vaivalla, on Suuri salaattikirja, Kiireisen kokkaajan keittokirja, Elämäniloa keittiöstä jne. pienempiä vihkosia ja lehtileikkeleitä kansioissa. Niitä katsellessani herää halu, olisi kiva syödä tuota, miltähän tämä maistuisi... Mutta toimeen tarttuminen ja ateriaksi valmistaminen on hakusessa. Ja kun minulla ei ole rutiinia keittiöhommissa, sormi menee suuhun jo ruoka-aineita katsellessa. Paista, friteeraa, kiehauta, keitä... Miten poistaisin vastenmielisyyden ruoanlaittoon?

Se on nähty, että kaupan eineksillä lihoo, vaikka ruoka-annokset eivät ole suuria. Niissä on kai rasvaa ja suolaa turhan paljon. Pitänee katsastaa kaupungin ravintoloiden tarjontaa, olisiko pienituloiselle sopivaa paikkaa?! Epäilenpä, ettei ole. Ja mites heidän kokkaustapansa ottaa selville.

Taidan lannistua alkuunsa, ennenkuin olen grammaakaan laihtunut.
Lähetä kommentti